Leipä ei odota – siksi Porokylän Leipomo valitsi polttimen, joka joustaa tilanteen mukaan
Porokylän Leipomon Lieksan yksikössä, leipäuunin poltin tekee työnsä, joka kertoo paljon myös tavallisen pientaloasukkaan energiatulevaisuudesta. Viime vuoden lopulla käyttöön otettu monipoltin pystyy hyödyntämään joko biokaasua tai nestemäistä polttoainetta. Tarvittaessa polttoainetta voidaan vaihtaa nopeasti ilman, että uunia tarvitsee sammuttaa. Kun leipä ei voi jäädä odottamaan, energiaratkaisun on oltava yhtä aikaa joustava, varmatoiminen ja käytännöllinen.
Porokylän Leipomolla kyse on tuotannon arjesta. Uunin pitää toimia, paiston pysyä tasaisena ja tuotannon jatkua, vaikka energian saatavuudessa tai laadussa tapahtuisi muutoksia. Sama ajatus on helppo ymmärtää myös pienemmässä mittakaavassa: mitä useampia vaihtoehtoja järjestelmässä on, sitä paremmin se kestää muutoksia, häiriöitä ja hinnanvaihteluita.
Lieksassa käyttöön otettu Weishauptin monipoltin on teollisuusluokan ratkaisu, mutta sen perusidea on tuttu kaikille, jotka ovat seuranneet Lämmöllä-lehdessä käytyä keskustelua hybridijärjestelmistä, huoltovarmuudesta ja energian monipuolisuudesta. Yhden energiamuodon varaan ei aina kannata rakentaa kaikkea. Ei leipomossa, eikä välttämättä kotonakaan.
Porokylän Leipomon kunnossapitopäällikkö Antti Kananen kertoo, että uusi poltin asennettiin käyttöön hieman ennen vuodenvaihdetta.
– Asennus tapahtui loppuvuodesta, ja sen jälkeen se on ollut meillä käytössä hyvällä menestyksellä, Antti Kananen kertoo.
Käyttöönotto ei ollut täysin vailla alkusäätöä, mutta mitään poikkeuksellista projektiin ei hänen mukaansa liittynyt. Eniten huomiota vaati kaasupuoli.
– Ehkä suurimmat alkuvaiheen kysymykset liittyivät siihen, että kaasu tulee meille tarpeeksi puhtaana ja oikeanlaatuisena, Kananen sanoo.

Biokaasu tulee naapurista
Porokylän Leipomon tapauksessa biokaasu ei saavu paikalle rekoilla eikä säiliöissä, vaan suoraan putkea pitkin läheltä, sillä leipomo on osakkaana paikallisessa biokaasulaitoksessa. Juuri se tekee ratkaisusta erityisen kiinnostavan.
– Kaasu tulee käytännössä ihan naapurista. Putkilinja rakennettiin kiinteistömme nurkalle, ja siitä tehtiin haarotus meille, Antti Kananen sanoo.
Biokaasun paikallisuus tekee ratkaisusta konkreettisen. Energiasta puhutaan usein valtavina järjestelminä, sähkömarkkinoina ja globaaleina virtoina, mutta Lieksassa energia kulkee leipomolle kirjaimellisesti omalta kylältä. Se on samalla muistutus siitä, että energiamurros ei aina tarkoita yhtä ja samaa ratkaisua kaikkialla, vaan paikallisesti järkeviä toteutuksia.
Porokylän Leipomolla kiinteistöt lämpenevät metsäteollisuuden sivuvirroista tehdyllä kaukolämmöllä, mutta uunien energiaratkaisut vaihtelevat. Osa toimii sähköllä, osa kevyellä polttoöljyllä ja nyt yksi uuni myös biokaasulla tai vaihtoehtoisesti nestemäisellä öljyllä. Energiajärjestelmä ei ole yhden kortin varassa, vaan rakennettu useammasta vaihtoehdosta.
Monipolttimen suurin vahvuus ei ole vain siinä, mitä polttoainetta se käyttää, vaan siinä, että vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi.
Leipomon arjessa tärkeintä on yksi asia: kaiken pitää toimia
Tekniikka voi olla vaikuttavaa, mutta leipomossa sitä arvioidaan lopulta hyvin arkisella mittarilla. Toimiiko se käytännössä? Onko paisto tasaista? Tuleeko katkoksia? Onko käyttö sujuvaa?
Porokylän Leipomon puolella vastaus on ollut yksinkertainen.
– Siitä ei ole oikeastaan hirveästi kerrottavaa, kun se on toiminut hyvin, eikä ongelmia ole ollut, Porokylän Leipomon linjamestari Johan Marjanen toteaa.
Se on ehkä paras mahdollinen palaute järjestelmästä, jonka tehtävänä ei ole herättää huomiota, vaan tehdä työnsä luotettavasti. Kun tuotanto pyörii normaalisti, uusi tekniikka on onnistunut sulautumaan osaksi arkea.
Marjasen mukaan käytännön työssä ei juuri huomaa, kumpaa polttoainetta käytetään.
– Melkein sama, että ajetaanko nyt nestemäisellä polttoaineella vai kaasulla, niin eipä sitä eroa huomaa, Marjanen sanoo.
Tässä piilee yksi koko ratkaisun ydin. Energiajärjestelmän ei tarvitse näkyä käyttäjälleen dramaattisina muutoksina. Päinvastoin: paras ratkaisu on usein sellainen, joka tuo joustoa ja varmuutta ilman, että itse käyttökokemus muuttuu hankalammaksi.

Vaihto onnistuu nopeasti ilman, että uunia tarvitsee pysäyttää
Porokylän Leipomon uunissa monipolttimen tärkein ominaisuus ei ole vain se, että se pystyy käyttämään kahta eri polttoainetta. Olennaista on myös vaihtamisen helppous.
Jos kaasun laadussa on häiriö, kuten metaanipitoisuuden laskiessa liikaa tai kaasuntoimittajalta tulee ennakkovaroitus tulevasta ongelmasta, järjestelmä voidaan kääntää toiselle polttoaineelle nopeasti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei uunia tarvitse ajaa alas eikä paistoprosessia pysäyttää.
– Jos saadaan ilmoitus, että kaasun metaaniarvoissa on ongelmia, leivät saavat olla uunissa ja polttoaine vaihtuu käytännössä suoraan vauhdissa, Antti Kananen kertoo.
Pitkän linjan poltinammattilainen ja Porokylän Leipomon polttimien huolloista ja kokonaisuudesta vastaava Jukka Ryynänen korostaa samaa.
– Siellä on erilliset kanavat, ja se on aika automaattinen homma siinä mielessä, Ryynänen sanoo.
Suomen Teollisuuspoltin Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehtovirta tarkentaa kuitenkin, että Porokylän Leipomon kohteessa polttoaineen vaihto ei tapahdu aivan siten, että liekki pysyisi koko ajan päällä.
– Porokylän Leipomolle toimitetussa Weishaupt-yhdistelmäpolttimessa polttoainetta voidaan kyllä nopeasti vaihtaa nokkakytkimellä magneettisen erotuskytkimen ansiosta puhallinmoottorin ja öljypumpun välillä, mutta ei ihan sentään lennossa sammuttamatta liekkiä, Lehtovirta täsmentää.
Lehtovirran mukaan juuri tässä on hyvä tehdä tekninen ero kahden eri asian välillä. Porokylän Leipomolla uunia ei tarvitse pysäyttää, eikä paistoprosessi keskeydy, mutta itse polttimen liekki ei pysy katkeamatta päällä polttoainetta vaihdettaessa.
– Polttoaineen vaihto tapahtuu nopeasti nokkakytkimellä, ja poltinta ohjataan ulkoisesta ohjauskaapista, Lehtovirta kertoo.
Leipomossa tämä ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, vaan käytännön tuotantovarmuutta. Jos paisto keskeytyy, vaikutus näkyy nopeasti koko linjassa. Monipoltin tuo tähän puskuria, jota yhdellä energialähteellä toimiva ratkaisu ei tarjoa samalla tavalla.
Kaasun laatu ratkaisee – mutta varmistus löytyy
Biokaasussa yksi tärkeä yksityiskohta on kaasun laatu. Kanasen mukaan metaanipitoisuuden täytyy pysyä riittävällä tasolla, jotta käyttö toimii häiriöttä.
– Jos metaanipitoisuus laskee liikaa, alkaa tulla ongelmia. Meille on kuitenkin tullut ilmoitukset, jos tiedossa on häiriöitä, ja silloin osataan kääntää nestemäiselle polttoaineelle tarvittaessa, Antti Kananen sanoo.
Ryynäsen mukaan järjestelmässä on varauduttu muutenkin käytännön tarpeisiin. Kaasukäytössä poltin on lähtökohtaisesti hyvin huoleton, mutta tarvittavat varaosat ja kuluvat komponentit on silti huomioitu.
– Kaasulla se on aika ikiliikkuja. Kerran vuodessa on hyvä tarkastella ja katsoa, ettei mitään ole tapahtunut, Jukka Ryynänen toteaa.
Teollisuudessa tämäkin on tärkeä viesti: kaikkein varmatoimisinkin järjestelmä tarvitsee ympärilleen osaamista, huoltoa ja ennakointia. Monipoltin ei ole vain laite, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat polttoaineen saatavuus, automaatio, käyttövarmuus ja osaavat ihmiset.

Kyse ei ole vain yhdestä leipomosta, vaan laajemmasta kehityssuunnasta
Porokylän Leipomon kohde on kiinnostava myös siksi, ettei monipoltintekniikka ole teollisuudessa mikään täysin uusi ajatus. Lehtovirran mukaan yhdistelmäpolttimia on käytetty jo pitkään, mutta uusinta kehitystä edustavat ratkaisut, joissa polttoaineiden välinen siirtymä on entistä joustavampaa ja älykkäämpää.
– Yhdistelmäpoltin, jossa käytetään öljyä ja kaasua yhdessä, on ihan yleistä tekniikkaa. Se, mikä on uutta, on juuri se viimeinen tekniikka, jossa polttoaineesta toiseen pystytään vaihtamaan sammuttamatta liekkiä, Kimmo Lehtovirta sanoo.
Juuri tässä kohtaa Porokylän Leipomon ratkaisu ja aivan edistyneimmät teollisuuskohteet eroavat toisistaan. Porokylän Leipomolla uunin polttoaineen vaihto onnistuu nopeasti ilman, että uunia tarvitsee pysäyttää ja se sopii prosessiin hyvin. Varsinaisia kohteita, joissa polttoaineesta toiseen vaihdetaan niin, että liekki pysyy koko ajan päällä, löytyy Suomessa muualta.
– Sellaisia kohteita, missä polttoainetta voidaan vaihtaa sammuttamatta liekkiä, on muun muassa Puljonki Oy:llä Juuassa, Pohjolan Perunoilla Vihannissa, Tervakoski Oy:n paperitehtaalla Tervakoskella ja Taffel Sipsin tehtailla Ahvenanmaalla, Lehtovirta kertoo.
Kyse on Lehtovirran mukaan höyrykattilakohteista, joiden kokoluokka liikkuu noin 4–42 megawatin välillä. Niissä monipoltintekniikkaa hyödynnetään vielä pidemmälle vietyinä ratkaisuina.
– Weishaupt on tässä tekniikassa edelläkävijä. Esimerkiksi Puljonki Oy:n poltin toimitettiin jo vuonna 2022, ja siellä poltin vaihtelee seitsemän eri suhdesäätökäyrän välillä sen mukaan, miten biokaasua säiliössä riittää, Kimmo Lehtovirta sanoo.
Lehtovirta avaa, että Puljongilla biokaasun määrää ei vain valvota, vaan järjestelmä myös reagoi siihen automaattisesti. Kun biokaasun pinta säiliössä laskee, poltin alkaa ottaa rinnalle lisää nestekaasua. Lopulta se voi siirtyä kokonaan nestekaasulle, ja kun biokaasua on taas riittävästi saatavilla, järjestelmä palaa automaattisesti takaisin biokaasulle.
Tämä kertoo siitä, mihin suuntaan monipoltintekniikka on kehittymässä. Kyse ei ole enää vain kahdesta vaihtoehtoisesta polttoaineesta, vaan yhä älykkäämmin ohjatusta kokonaisuudesta, jossa järjestelmä pystyy reagoimaan polttoaineen saatavuuteen ja prosessin tarpeisiin lähes itsenäisesti.
Hänen mukaansa tällaisia ratkaisuja on käytössä jo muuallakin teollisuudessa, mutta leipomopuolella Porokylän tapaus on poikkeuksellinen.
– Leipomoihin liittyen uutta on nimenomaan tuo biokaasu. Missään muussa leipomossa en tiedä olevan biokaasua kuin Porokylällä, Kimmo Lehtovirta kertoo.
Juuri siksi kohde on kiinnostava myös toimitusketjujen, energiapolitiikan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Se näyttää, miten tuttu teollinen prosessi voidaan päivittää käyttämään uudenlaista polttoainetta ilman, että itse tuotantoa tarvitsee mullistaa.
Joustava energiaratkaisu ei tarkoita monimutkaisuutta käyttäjälle. Parhaimmillaan se tarkoittaa vain sitä, että tuotanto jatkuu normaalisti myös poikkeustilanteessa.
Leipomon tapaus kertoo myös pientaloasukkaalle jotakin olennaista
Porokylän Leipomon Weishaupt on teollisuuspoltin ja aivan eri kokoluokan laite kuin omakotitalon tai rivitalon lämmitysjärjestelmä, mutta sen toimintalogiikka on yllättävän tuttu.
Sama perusajatus näkyy pientalojen hybridijärjestelmissä, joissa yhdistetään vaikkapa öljylämmitys ja lämpöpumppu, puu ja sähkö tai useampi vaihtoehto saman järjestelmän osaksi. Tavoite on sama: käytetään tilanteeseen sopivinta energiamuotoa, mutta pidetään varalla myös toinen vaihtoehto.
Lehtovirran mukaan myös pienemmän kokoluokan yhdistelmäpolttimia on olemassa ja niitä on asennettu Suomeenkin.
– Olen myynyt pieniäkin biokaasupolttimia ja yhdistelmäpolttimia, joissa voi käyttää joko öljyä tai kaasua. Viimeisin meni Taffel Sipsille Ahvenanmaalle, jossa on myös näitä pienemmän kokoluokan ratkaisuja käytössä, Kimmo Lehtovirta kertoo.
Tämä tekee aiheesta kiinnostavan myös pientaloasukkaan näkökulmasta. Vaikka Porokylän Leipomon ratkaisu ei sellaisenaan siirry omakotitalon pannuhuoneeseen, itse ajattelutapa siirtyy. Jos kaasua tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta on saatavilla, teknisiä ratkaisuja löytyy myös pienempään kokoluokkaan.
– Periaatteessa tällainen järjestelmä on mahdollinen myös pienemmissä kohteissa. Silloin puhutaan juuri yhdistelmäpolttimesta, jossa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti nestemäistä polttoainetta ja kaasua, Lehtovirta sanoo.
Tämä ei tarkoita, että ratkaisu olisi kaikkialla järkevin tai ajankohtaisin. Mutta se kertoo, ettei energiavalinnoissa tarvitse aina ajatella mustavalkoisesti. Käytettävissä voi olla useampi tie, kunhan olosuhteet, infra ja kustannukset tukevat ratkaisua.

Monipuolisuus on muutakin kuin ympäristöteko
On helppo nähdä tällainen ratkaisu vain vihreän siirtymän tai ympäristömyönteisyyden näkökulmasta. Porokylän Leipomolla niilläkin on merkitystä, mutta yhtä tärkeitä ovat käytännön tuotantotalous ja huoltovarmuus.
– Näiden kokemusten perusteella voisi todeta, että miksipä tätä ei voisi hyödyntää jatkossakin. Tämä on ollut toimiva ja hyvä ratkaisu, Antti Kananen toteaa.
Käytännössä monipoltin tuo leipomolle kolme etua. Ensimmäinen on joustavuus: käytössä on kaksi polttoainevaihtoehtoa. Toinen on toimintavarmuus: jos toisen polttoaineen saatavuudessa tai laadussa on häiriöitä, tuotanto voi jatkua toisella. Kolmas on tulevaisuuden mahdollisuus: jos energiahinnat tai polttoaineiden saatavuus muuttuvat, järjestelmä ei lukitse käyttäjäänsä yhteen ratkaisuun.
Lehtovirta muistuttaa, että monipoltin ei ole kiinnostava vain teknisenä kuriositeettina, vaan nimenomaan siksi, että se antaa käyttäjälle liikkumavaraa.
– Se on juuri tämän tekniikan vahvuus, että ei olla yhden polttoaineen varassa, vaan voidaan käyttää sitä vaihtoehtoa, joka on kulloinkin mahdollinen tai järkevä, Kimmo Lehtovirta sanoo.
Tämä on kiinnostava viesti myös kotitalouksille. Energiamarkkina elää, hinnat vaihtelevat ja teknologiat kehittyvät. Silloin kaikkein viisain ratkaisu ei aina ole äärimmäinen yhden vaihtoehdon valinta, vaan sellainen järjestelmä, jossa on joustoa, varaa ja vaihtoehtoja.
Osaaminen ratkaisee – eikä tekijöitä synny itsestään
Jokainen uusi tekninen ratkaisu tarvitsee myös ihmisiä, jotka osaavat käyttää, säätää ja huoltaa sitä. Tässä Porokylän Leipomon tarina avaa vielä yhden tärkeän näkökulman.
Poltinjärjestelmien huolloista ja vastuista pitkään vastannut Jukka Ryynänen on alan konkari, joka on tehnyt työtä käytännössä vuosikymmeniä. Nyt hän on siirtämässä osaamista nuoremmille, jotta järjestelmät pysyvät talon omissa käsissä myös tulevaisuudessa.
– Toivottavasti tämän vuoden puolella saadaan lupaprosessi eteenpäin niin, että meillä olisi jatkossa jo omia poltinhuoltajia talossa, Porokylän Leipomon kunnossapitopäällikkö Antti Kananen sanoo.
Ryynäsen mielestä tämä on paitsi järkevää myös välttämätöntä, etenkin Itä-Suomen kaltaisilla alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja seisokit kalliita.
– Etelä-Suomessa ammattilaisia on lähempänä, mutta täällä pitkien välimatkojen päässä ei oikein voida jäädä odottamaan, että joku tulee korjaamaan Lahdesta asti, Porokylän Leipomon poltinjärjestelmistä vastannut Jukka Ryynänen muistuttaa.
Hänen sanansa osuvat laajempaankin keskusteluun. Suomessa puhutaan paljon energiaratkaisuista, mutta liian vähän siitä, kuka ne käytännössä asentaa, huoltaa ja pitää toimintakunnossa. Tekniikka ei ole koskaan irrallinen ihmisistä.
Kun liekki pysyy normaalissa käytössä vakaana, lämpökin pysyy tasaisempana
Porokylän Leipomon uudessa ratkaisussa on yksi muukin käytännön etu: moduloiva poltin tuo paistoon tasaisuutta. Ryynäsen mukaan aiemmassa kaksiasteisessa ratkaisussa käynnistymiset ja tehonvaihtelut aiheuttivat enemmän heittoja, kun taas uusi poltin pitää liekin normaalissa käytössä paremmin jatkuvana.
– Nyt kun on moduloiva kone, liekki on käytännössä koko ajan päällä, eikä tule enää niitä startteja, joista syntyisi heittoja. Samalla lämpötila pysyy tasaisempana, Jukka Ryynänen kertoo.
Tämä on hyvä muistutus siitä, että energiaratkaisujen kehitys ei ole vain polttoainekysymys. Uudempi tekniikka voi tuoda hyötyä myös säätöön, käytettävyyteen ja prosessin laatuun. Sama pätee pienemmissäkin järjestelmissä: moderni poltin, automaatio tai ohjaus voi tuoda merkittävää parannusta ilman, että koko järjestelmä menee uusiksi.

Entä voisiko sama ajatus levitä laajemmalle?
Porokylän Leipomolla kokemukset ovat olleet niin rohkaisevia, ettei vastaavaa kehitystä suljeta pois muissakaan leipomon yksiköistä, joita on kolme, kaksi Lieksassa ja yksi Nurmeksessa. Näissä kaikissa leipomoissa on useita uuneja, joissa tuotteita paistetaan. Kysymys ei kuitenkaan ratkea pelkällä tekniikalla, vaan sen ympärille tarvitaan logistiikkaa, mahdollisia kaasun varastointiratkaisuja ja järkevä kokonaisuus.
– Biokaasun kuljetus ja varastointi ovat ne kysymykset, jotka pitää ratkaista ensin. Jos ne saadaan kuntoon, miksei tätä voisi laajentaa muihinkin meidän yrityksemme leipomoihin, Antti Kananen sanoo.
Ryynänen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa biokaasu on ollut Porokylän Leipomolla esillä ja pohdinnassa jo pidempään, eikä ajatus muidenkin yksiköiden kehittämisestä ole tuulesta temmattu.
Samalla katse voi ulottua myös pienempiin kohteisiin. Lehtovirran mukaan markkinoilla on olemassa myös pienemmän kokoluokan yhdistelmäpolttimia, ja vastaavia ratkaisuja on käytetty jo muuallakin. Pientalopuolella kiinnostavaksi kysymykseksi nousee kuitenkin aina sama kolmikko: saatavuus, hinta ja järkevä toteutus.
– Pienemmässäkin kokoluokassa näitä ratkaisuja on, mutta ratkaisevaa on aina, mikä on investointi, mikä on takaisinmaksuaika ja mitä polttoaineita on oikeasti saatavilla, Kimmo Lehtovirta toteaa.
Tästä syystä Porokylän Leipomon tapausta ei ehkä kannata lukea mallina, joka kopioidaan sellaisenaan jokaiseen kotiin. Sen sijaan se kannattaa nähdä esimerkkinä ajattelutavasta: energiavalinnoissa joustavuus on usein vahvuus, ei kompromissi.
Porokylän Leipomon monipoltin on suuri teollisuusratkaisu, mutta sen opetus on hyvin kotoinen: varminta on, kun kaikki ei ole yhden energiamuodon varassa.
Yksi poltin, monta viestiä
Porokylän Leipomon uudessa monipolttimessa on kyse yhdestä leipomouunista Lieksassa. Mutta samalla kyse on paljon isommasta kuvasta.
Se kertoo, että energiajärjestelmien kehitys ei kulje aina suoraviivaisesti yhdestä vanhasta yhteen uuteen, vaan usein rinnakkain. Biokaasu ja nestemäinen polttoaine eivät tässä ratkaisussa sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan. Käyttövarmuus ei synny ideologisesta puhtaudesta vaan siitä, että vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi. Ja tekninen kehitys on usein parhaimmillaan silloin, kun se tekee arjesta huomaamattomasti varmempaa.
Lehtovirran mielestä juuri Porokylän kaltainen kohde tekee monipoltinajattelun helposti ymmärrettäväksi myös niille, joille teollisuus yleensä tuntuu etäiseltä.
– Tuo on hyvä esimerkki juuri siksi, että kyse on leipomosta. Se on helpompi hahmottaa kuin moni muu teollinen kohde, Suomen Teollisuuspoltin Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehtovirta sanoo.
Porokylän Leipomolla siitä seuraa hyvin konkreettinen asia: leivät paistuvat.
– Käytännössä tärkeintä on se, että tuotanto toimii ja leivät saadaan tehtyä ilman turhia katkoksia, Porokylän Leipomon Johan Marjanen tiivistää.
Tämä on lopulta myös pientaloasukkaan näkökulmasta koko jutun ydin. Kodin ei tarvitse olla leipomo, jotta sama periaate olisi totta. Kun energiajärjestelmässä on joustoa, vaihtoehtoja ja varmistuksia, arki kestää paremmin sekä hinnanvaihtelut että häiriöt. Ja juuri siksi monipuolisuus lämmityksessä on usein enemmän kuin tekninen valinta, se on järkevää varautumista.
Porokylän Leipomon monipoltin pähkinänkuoressa
Mikä kohde?
Porokylän Leipomon Lieksan yksikössä käytössä oleva uuni, jossa leipiä paistetaan leipomotuotteita teollisessa mittakaavassa.
Mikä laite?
Weishauptin monipoltin, jonka asennuksesta vastasi Suomen Teollisuuspoltin Oy.
Milloin asennettu?
Joulukuun lopussa 2025.
Mitä polttoaineita voidaan käyttää?
Biokaasua ja nestemäistä polttoainetta.
Mikä tekee ratkaisusta erityisen?
Polttoainetta voidaan vaihtaa nopeasti ilman, että uunia tarvitsee pysäyttää ja tuotanto keskeyttää. Porokylän Leipomon kohteessa vaihto ei kuitenkaan tapahdu niin, että polttimen liekki pysyisi koko ajan päällä.
Mistä biokaasu tulee?
Paikallisesta biokaasulaitoksesta, Pielisen Biolta, noin puolentoista kilometrin päästä, suoraan putkilinjaa pitkin.
Onko tämä yleinen ratkaisu leipomoissa?
Ei ainakaan vielä. Haastattelujen perusteella Porokylän Leipomo on leipomopuolella harvinaisia edelläkävijöitä biokaasua hyödyntävässä monipoltinratkaisussa.
Onko vastaavaa tekniikkaa muuallakin?
Kyllä. Monipolttimia ja yhdistelmäpolttimia on käytössä eri puolilla teollisuutta. Suomessa on myös kohteita, joissa polttoaineesta toiseen voidaan vaihtaa sammuttamatta liekkiä, esimerkiksi Puljonki Oy:llä Juuassa, Pohjolan Perunoilla Vihannissa, Tervakoski Oy:n paperitehtaalla Tervakoskella ja Taffel Sipsin tehtailla Ahvenanmaalla. Pienemmän kokoluokan ratkaisuja on asennettu myös esimerkiksi Ahvenanmaalle.
Miten paljon huoltoa poltin vaatii?
Kaasupuolella huoltotarve on vähäisempi kuin öljypuolella. Käytännössä vuosittainen tarkastus on hyvä lähtökohta, mutta järjestelmä on osoittautunut hyvin varmatoimiseksi.
Mitä tästä voi oppia pientaloasukas?
Vaikka laite on teollisuusluokkaa, ajatus on sama kuin kotien hybridijärjestelmissä: useampi vaihtoehto tuo joustoa, varmuutta ja mahdollisuuden valita tilanteeseen sopivin energiaratkaisu.
0 kommenttia