Arjen pal­ve­lui­ta verk­ko­kau­pois­ta pank­ki­asioin­tiin pyö­rit­tä­vät data­kes­kuk­set. Ne kulut­ta­vat säh­köä, jos­ta suu­rin osa muut­tuu lopul­ta läm­mök­si – ja kun tuo läm­pö ote­taan tal­teen, se voi pää­tyä kau­ko­läm­pö­verk­koon tai tule­vai­suu­des­sa muu­hun­kin hyö­ty­käyt­töön. Data­kes­kus­hank­keet ovat myös mer­kit­tä­viä työl­lis­tä­jiä.

Pal­jon media­ti­laa­kin saa­neet data­kes­kuk­set pyö­rit­tä­vät jokai­sel­le tut­tu­ja arjen pal­ve­lu­ja. Pank­ki­asioin­ti, pil­vi­pal­ve­lut, suo­ra­tois­to ja var­muus­ko­pioin­ti vaa­ti­vat kas­va­vis­sa mää­rin kone­sa­li­ti­laa.

– Kaik­ki digi­taa­li­nen pyö­rii jon­kin data­kes­kuk­sen kaut­ta, tii­vis­tää myyn­ti­joh­ta­ja Sami Hatak­ka Cave­rio­nil­ta.

Hata­kan mukaan myös teko­ä­lyn käy­tön kas­vu vaa­tii lisää data­kes­kuk­sia, sil­lä teko­ä­ly vaa­tii val­ta­vas­ti las­ku­te­hoa ja sik­si myös data­kes­kus­ten koon kas­vua.

– Tule­vai­suu­des­sa teko­ä­lyä pal­ve­le­vien data­kes­kus­ten pitää olla kar­keas­ti 3–4 ker­taa nykyi­siä suu­rem­pia pin­ta-alal­taan. Tar­ve tulee ole­maan val­ta­va, ja se kas­vat­taa toi­mia­laa mer­kit­tä­väs­ti.

Data­kes­kus­ten yleis­ty­mi­nen näkyy myös säh­kö­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lus­sa. Fingri­din mukaan data­kes­kus­ten osuus Suo­men säh­kön­käy­tös­tä oli vii­me vuon­na noin 2 pro­sent­tia. Data­kes­kusyh­dis­tyk­sen mark­ki­na­sel­vi­tyk­sen enna­koi­ma kapa­si­teet­ti on 1,5 gigawat­tia vuon­na 2030, ja inves­toin­tien toteu­tu­mi­nen rat­kai­see kehi­tyk­sen suu­ruu­den.

Huk­ka­läm­pö on sivu­tuo­te, jos­ta voi tul­la voi­ma­va­ra

Data­kes­kuk­sia pide­tään usein pelk­ki­nä säh­kön­ku­lut­ta­ji­na, mut­ta se on Sami Hata­kan mukaan tie­tys­sä mää­rin lii­kaa yksin­ker­tais­tet­tu näke­mys. Kun data­kes­kuk­set pyö­rit­tä­vät esi­mer­kik­si mobii­li­pal­ve­lu­ja ja verk­ko­kaup­po­ja, sivu­tuot­tee­na syn­tyy läm­pöä.

– On tot­ta, että data­kes­kuk­set kulut­ta­vat suu­ria mää­riä ener­gi­aa. Mut­ta jos nii­den tuot­ta­ma läm­pö pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään, siel­lä on ihan val­ta­va poten­ti­aa­li. Iso data­kes­kus pys­tyi­si läm­mit­tä­mään pie­nen kau­pun­gin, jos läm­pö pys­ty­tään käyt­tä­mään jär­ke­väs­ti.

Oma­ko­tia­su­jal­le kon­kreet­ti­nen data­kes­kus­ten hyö­ty on siis mel­ko läm­mit­tä­vä: huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen ei ole pelk­kä tek­ni­nen lisä, vaan se voi tar­koit­taa uut­ta, tasais­ta läm­mön­läh­det­tä verk­koon.

Hata­kan mukaan data­kes­kuk­set ovat ener­gian­läh­tei­nä sta­bii­le­ja, eikä kausit­tai­sia tai tun­ti­ta­son muu­tok­sia juu­ri­kaan ole, jol­loin ener­gi­aa saa­daan hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la jat­ku­vas­ti.

Suo­mes­sa­kin on jo data­kes­kuk­sia, joi­den huk­ka­läm­pöä hyö­dyn­ne­tään eri­lai­sil­la tavoil­la. Esi­mer­kik­si data­kes­kus­han­ke Mänt­sä­läs­sä hyö­dyn­tää vapaa­ta jääh­dy­tys­tä sekä läm­min tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mää huk­ka­läm­mön ohjaa­mi­sek­si kau­ko­läm­pö­verk­koon. Nykyi­sel­lä 20 000 MWh:n vuo­si­ka­pa­si­tee­til­la voi­daan läm­mit­tää noin 2 500 kotia.

Myös esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Sano­mat on ker­to­nut For­tu­min aiko­van kier­rät­tää Espoos­sa ja Kirk­ko­num­mel­la sijait­se­vis­ta Mic­ro­sof­tin data­kes­kuk­sis­ta syn­ty­vää huk­ka­läm­pöä kau­ko­läm­mök­si. Kun data­kes­kuk­set toi­mi­vat täy­si­mää­räi­ses­ti, nii­den huk­ka­läm­pö kat­taa noin 40 % Espoon, Kau­niais­ten ja Kirk­ko­num­men noin 250 000 kau­ko­läm­mön käyt­tä­jän läm­mön­tar­pees­ta.

Cave­rio­nin Sami Hatak­ka sanoo, että seu­raa­va askel on ener­gian varas­toin­ti, joka on maa­il­mal­la jo pit­käl­lä: siten on mah­dol­lis­ta huk­ka­läm­mön ympä­ri­vuo­ti­nen hyö­dyn­tä­mi­nen.

Data­kes­kus­ten talo­tek­niik­ka on omis­sa mit­ta­luo­kis­saan

Data­kes­kus­ra­ken­ta­mi­ses­sa noin puo­let kus­tan­nuk­sis­ta liit­tyy tek­ni­seen raken­ta­mi­seen ja asen­ta­mi­seen. Esi­mer­kik­si lii­ke­ti­la- ja asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa osuus on noin vii­den­nes, sai­raa­lois­sa noin kol­man­nes. Data­kes­kuk­sis­sa myös talo­tek­nii­kan vaa­ti­mus­ta­so ja mit­ta­kaa­va eroa­vat muis­ta koh­teis­ta.

– Taval­li­seen toi­mis­to­hank­kee­seen ver­rat­tu­na put­ki­ko­ko ja vir­tauk­set ovat isom­pia. Myös laa­tu­vaa­ti­muk­set ovat eri­lai­set, mikä vai­kut­taa sii­hen, mitä talo­tek­nii­kan teke­mi­nen koh­tees­sa vaa­tii. Käy­tän­nös­sä kaik­ki säh­kön­ot­to­te­ho, mitä data­kes­kuk­seen ote­taan, muut­tuu läm­mök­si. Sik­si vii­len­nys näyt­te­lee isoa roo­lia: läm­pö­kuor­ma on suu­ri, kun säh­kön­ot­to­te­hos­ta 80–90 % muut­tuu läm­mök­si, Cave­rio­nin talo­tek­niik­ka­pal­ve­lui­den pro­jek­ti­pääl­lik­kö Jan­ne Vähä­sa­lo ker­too.

Data­kes­kuk­sen arki onkin läm­pö­kuor­man hal­lin­taa.

– Liquid to liquid ‑nes­te­jää­hy­dy­tys on vii­me­ai­kai­sim­pia tek­no­lo­gioi­ta. Sii­nä jääh­dy­tys vie­dään entis­tä lähem­mäs lai­tet­ta. Sit­ten on tie­tys­ti perin­tei­set ilma­jääh­dy­tys- ja puhal­lin­sei­nä­rat­kai­sut. On myös eri­lai­sia hybri­di­rat­kai­su­ja, jois­sa jääh­dy­te­tään suo­raan suo­da­te­tul­la ulkoil­mal­la, ja lai­te­ti­loi­hin lai­te­taan jokin muu jääh­dy­tys jat­kok­si, Vähä­sa­lo luet­te­lee nyky­ajan jääh­dy­tys­rat­kai­su­ja.

Kat­kot­to­muus on data­kes­kuk­sis­sa isos­sa roo­lis­sa. Talo­tek­niik­ka on suun­ni­tel­ta­va ja auto­ma­ti­soi­ta­va niin, ettei esi­mer­kik­si yhden jääh­dy­tys­kom­po­nen­tin hajoa­mi­nen estä kes­kuk­sen toi­min­taa.

Jos val­ta­kun­nan säh­kö­ver­kos­sa on häi­riö, vii­mei­se­nä vara­vaih­toeh­to­na voi­vat olla koti­mai­sel­la uusiu­tu­val­la polt­toai­neel­la pyö­ri­vät moot­to­ri­voi­ma­lat, joil­la voi­daan tuot­taa säh­köä ja pitää kriit­ti­set jär­jes­tel­mät käyn­nis­sä. Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set polt­toai­neet ovat siis avai­na­se­mas­sa.

Data­kes­kuk­sen moot­to­ri­voi­ma­la voi­si tek­ni­ses­ti pal­vel­la myös ympä­röi­vää aluet­ta esi­mer­kik­si jaka­mal­la ener­gi­aa lähi­kiin­teis­töi­hin häi­riö­ti­lan­teis­sa. Nykyi­sel­lään data­kes­kus­ten ympä­ris­tö­lu­vat eivät kui­ten­kaan yleen­sä tai­vu täl­lai­seen, vaik­ka tek­niik­ka sen mah­dol­lis­tai­si­kin. Jos moot­to­ri­voi­maa halut­tai­siin hyö­dyn­tää alu­eel­li­ses­ti laa­jem­min, se edel­lyt­täi­si jous­toa ympä­ris­tö­lu­piin ja ener­gia­po­li­tii­kan peli­sään­töi­hin.

Lue lisää moot­to­ri­voi­ma­lois­ta Läm­möl­lä-leh­den aiem­mas­ta jutus­ta.

Läm­pö on arvo­kas­ta, mut­ta se pitää saa­da liik­keel­le

Ener­gia­te­hok­kuu­den kan­nal­ta nime­no­maan jääh­dy­tyk­ses­tä saa­ta­van huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen on isoim­mas­sa roo­lis­sa, sanoo Vähä­sa­lo. Huk­ka­läm­mön saa­mi­nen kau­ko­läm­pöön on peri­aat­tees­sa yksin­ker­tais­ta. Data­kes­kuk­sen ja kau­ko­läm­pö­ver­kon välil­le raken­ne­taan läm­pö­pump­pu: läm­pö kerä­tään, läm­pö­ta­so nos­te­taan ja ener­gia syö­te­tään verk­koon, Sami Hatak­ka tii­vis­tää.

Mik­si läm­pö sit­ten ei aina pää­sy hyö­ty­käyt­töön? Hata­kan mukaan tek­ni­siä rajoit­tei­ta juu­ri­kaan ole. Yksi han­ka­luus sen sijaan on sijain­ti.

– Data­kes­kuk­sia raken­ne­taan usein säh­kö­sol­mu­koh­tien mukaan, ei kau­ko­läm­pö­verk­ko­jen vie­reen. Hank­keet eivät siis vält­tä­mät­tä ole aina kau­pun­kien yhtey­des­sä, joten verk­koon liit­tä­mi­nen vaa­tii uut­ta put­ki­lin­jaa ja inves­toin­te­ja, Hatak­ka tote­aa.

Toi­sen haas­teen aiheut­ta­vat sopi­muk­set ja aika­jän­teet. Hata­kan mukaan ener­giao­pe­raat­to­rit toi­vo­vat pit­kää sitou­tu­mis­ta, jot­ta läm­mön luo­vu­tus on ennus­tet­ta­vaa.

Koko säh­kö­ver­kon­kin näkö­kul­mas­ta sijoit­tu­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä: verk­koa on hyö­dyn­net­tä­vä tehok­kaas­ti, ja esi­mer­kik­si data­kes­kus­ten sijoit­tu­mi­nen mah­dol­li­suuk­sien mukaan Län­si- ja Poh­jois-Suo­meen lähel­le säh­kön­tuo­tan­toa hel­pot­taa koko­nai­suut­ta.

Sami Hatak­ka uskoo, että tule­vai­suu­des­sa jär­ke­vät kump­pa­nuu­det yleis­ty­vät, kun mark­ki­na ja ener­giao­pe­raat­to­rit löy­tä­vät toi­mi­via mal­le­ja. Bis­nes on kas­va­nut tähän mit­ta­kaa­vaan mel­ko nopeas­ti, joten vie luul­ta­vas­ti vie­lä hie­man aikaa, että toi­mi­jat löy­tä­vät toi­mi­vat kon­sep­tit.

– Täs­sä vai­hees­sa mark­ki­naa ohjaa vie­lä lii­an pal­jon hin­ta, kun eteen­päin pitäi­si men­nä pit­kä­ai­kai­set inves­toin­nit ja tule­vai­suus edel­lä. Asia kai­paa siis sään­te­lyä, Hatak­ka sum­maa.

Jan­ne Vähä­sa­lo näkee data­kes­kuk­set mah­dol­li­si­na ener­gia­kes­kuk­si­na, jois­sa läm­pö pal­ve­lee muu­ta­kin kuin kau­ko­läm­pöä, esi­mer­kik­si kas­vi­huo­ne- tai vesi­vil­je­ly­tuo­tan­toa.

Pai­kal­li­suus rat­kai­see, min­ne hyö­dyt jää­vät

Suo­meen on raken­net­tu jo useam­pia data­kes­kuk­sia. Cave­rion­kin on ollut muka­na kym­me­nes­sä hank­kees­sa, ja usei­ta on suun­nit­teil­la.

Data­kes­kuk­set tar­vit­se­vat säh­köä vuo­den ja vuo­ro­kau­den ympä­ri. Juu­ri Suo­men kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja tasa­pai­noi­nen säh­kön­tuo­tan­to hou­kut­te­lee data­kes­kuk­sia maa­han.

– Suo­mes­sa vuo­tui­nen kes­ki­läm­pö­ti­la on mel­ko mata­la. Lisäk­si säh­kö­verk­ko on erit­täin sta­bii­li ja säh­kön hin­noit­te­lu tasais­ta, Sami Hatak­ka ker­too.

– Tur­val­li­nen toi­min­taym­pä­ris­tö täy­den­tää koko­nai­suut­ta. Suo­mi koe­taan vakaa­na, ja sil­lä on var­mas­ti iso mer­ki­tys inves­toin­ti­pää­tök­sis­sä.

Data­kes­kus­ten työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat suu­ria. Cave­rio­nin mukaan kes­ki­mää­rin data­kes­kus työl­lis­tää noin tuhat ihmis­tä raken­nus­vai­hees­sa, jois­ta 300–600 on tek­ni­sen raken­ta­mi­sen ammat­ti­lai­sia, kuten esi­mer­kik­si säh­kö­asen­ta­jia, put­kia­sen­ta­jia, LVI-asen­ta­jia ja talo­tek­nii­kan auto­maa­tioon kes­kit­ty­nei­tä ammat­ti­lai­sia.

Jan­ne Vähä­sa­lo ker­too, että data­kes­kus­ten kor­kea vaa­ti­mus­ta­so lisää teki­jä­tar­vet­ta myös esi­mer­kik­si LVI- ja säh­kö­puo­lel­la. Töi­tä riit­tää tule­vai­suu­des­sa, ja data­kes­kus­hank­keis­sa osaa­mis­tar­ve on kova. Pai­kal­li­siin kump­pa­nuuk­siin tulee­kin panos­taa, jot­ta data­kes­kus­ten hyö­dyt jää­vät alueil­le, joi­hin nii­tä raken­ne­taan.

Esi­mer­kik­si Kou­vo­laan raken­tu­va uusi data­kes­kus ei ole pel­käs­tään tek­no­lo­gia­han­ke, vaan myös mer­kit­tä­vä suo­ma­lais­ten työl­lis­tä­jä. Hank­keen tek­ni­ses­tä raken­ta­mi­ses­ta ja asen­nuk­sis­ta vas­taa Cave­rion Suo­mi Oy, ja pro­jek­ti toteu­te­taan suo­ma­lai­sel­la osaa­mi­sel­la alus­ta lop­puun.

Työt eivät myös­kään pää­ty, kun kes­kus val­mis­tuu: huol­to- ja yllä­pi­to­teh­tä­vät työl­lis­tä­vät vuo­sik­si eteen­päin. Työ tukee alu­een elin­voi­maa ja tar­jo­aa työ­tä sekä nyt että tule­vai­suu­des­sa.

Toi­mia­lan teet­tä­män arvion mukaan data­kes­kus­ten raken­ta­mi­sen kumu­la­tii­vi­nen työl­li­syys­vai­ku­tus Suo­mes­sa on vuon­na 2025 noin 10 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta, ja vuo­teen 2030 men­nes­sä raken­ta­mi­nen työl­lis­täi­si kumu­la­tii­vi­ses­ti yhteen­sä noin 45 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta.

Kes­kus­te­lu data­kes­kuk­sis­ta ei siis enää kos­ke vain tek­niik­kaa, vaan sitä, miten ener­gia, työ ja arjen pal­ve­lut sido­taan samaan koko­nai­suu­teen.