Lämmityksen automaatio kurittaa kulutusta
Kun ulkona pakastaa ja sähkön hinta sahaa, älykäs automaatio tekee töitä kodin lämmityksen parissa. Se tietää ulkoilman lämpötilan ja kotisi kulutustarpeen, mutta voi myös valita hintatietoisesti fiksuimman lämmönlähteen ja leikata turhan kulutuksen pois. Parhaimmillaan automatiikka on kuluttajalle näkymätöntä – asiat vain tapahtuvat taustalla, lupaa kiinteistöjen automaatioon ja energiatehokkuuteen erikoistuneen Oumanin avainasiakastiimin vetäjä Mikko Lahtinen.
Älykäs automatiikka on ollut talotekniikan ja lämmityksen arkea suurissa kiinteistöissä jo kauan. Nyt samat järjestelmät tulevat hyvää vauhtia pientaloihin.
Kuvittelepa, että aamulla ennen kahvia saat puhelimeesi ilmoituksen: lattialämmitys laski tehoa, sillä aurinko lämmittää jo olohuonetta. Sinun ei tarvinnut tehdä mitään – et edes muista, koska viimeksi teit säätöjä pannuhuoneessa. Silti kotisi vähentää kulutusta, hyödyntää halvat sähkötunnit ja pitää sisälämpötilan tasaisena.
Automatiikan tehtävä on huolehtia kiinteistön lämmön tarpeesta huomioiden ulkolämpötilat ja muuttuvat sääolosuhteet ja vaikkapa kustannukset. Se tunnistaa talon olosuhteet, kuten kosteuden, ja voi korjata säätöjä niiden mukaan.

Automaatiolla lisää asumismukavuutta
Oiva Hammar on LVI-alan urakoitsija ja yrittäjä, jolla on vuosikymmenten kokemus lämmitysjärjestelmistä ja automaatiosta.
Hammar asentaa automaatiojärjestelmiä enimmäkseen pientaloihin. Lukuisia järjestelmiä asentaneena Hammar tietää, että käyttö on helppoa loppukäyttäjällekin. Hän kertoo ottavansa sen nykyään aina uusien asiakkaiden kanssa puheeksi, hyödyt kun palvelevat kaikenlaisia lämmittäjiä.
”Automaatiolla voidaan pudottaa lämmityskustannuksia ja lisätä asumismukavuutta, kun lämmitys pysyy tasaisena – ei tarvitse olla pannuhuoneessa säätelemässä lämpöä käsin ilman lämpötilavaihtelujen mukaan”, Hammar tiivistää.
Hybridijärjestelmissä automatiikka on ehdoton!
Oiva Hammar
Nykyään järjestelmiä voi hallita etänä, ja ne voivat esimerkiksi antaa haluttuihin puhelinnumeroihin automaattisen hälytyksen, jos lämmityksessä ilmenee häiriö. Kun toimintoja pystyy näin tarkastelemaan mistä tahansa, voi vaikka maalla tai ulkomailla oleskellessa säätää järjestelmää helposti tai tarvittaessa antaa toimeksiannon korjaajalle.
Automatiikka näkyy erityisesti viime aikoina yleistyneissä hybridilämmitysjärjestelmissä, jotka yhdistelevät öljylämmitystä muihin lämmitysmuotoihin. Kun kaksi eri lämmitysmuotoa halutaan pistää yhteen, ovat laitevalmistajat kuitenkaan harvoin ajatelleet ensisijaisesti laitteen käyttöä hybridilämmitysjärjestelmissä. Silloin automatiikka on sateenvarjo, joka tuo eri lämmönlähteet yhdeksi järjestelmäksi.
”Hybridijärjestelmissä automatiikka on ehdoton – järjestelmä ei toimi, jos automatiikka ei ole mukana”, Hammar huomauttaa.

Ulkopuoliset tietolähteet monipuolistavat säätöjä
Automatiikkaa eri lämmityslaitteisiin tarjoavat jo useat eri valmistajat. Erityisesti öljylämmittäjälle tuttu on Ouman EH-800 pientalon lämmönsäädin, joka säätää kattilan shunttiventtiiliä.
Rakennusautomaatio ja erilaiset säätöjärjestelmät ovatkin Oumanin ydinliiketoimintaa. Ala on sellainen, että innovaatiotoiminnassa on pysyttävä mukana koko ajan, sanoo Oumanin avainasiakastiimin vetäjä Mikko Lahtinen. Hänen mukaansa Ouman on vahvasti tuotekehitystalo.
Lahtinen kertoo, että osa säätöjärjestelmistä menee suoraan laitevalmistajille, jossa ne integroidaan osaksi vaikkapa kaukolämpöpakettia tai IV-konetta. Niissä logiikka on, että säätölaite ratkaisee sen kyseisen prosessilaitteen säätötarpeet, ja se taas linkittyy omana yksikkönä rakennusautomaatioon tai etäkäyttöön.
Lähtökohtaisesti rakennusautomaatio taipuu siihen mihin sen halutaan taipuvan, Lahtinen toteaa. Ratkaisu suunnitellaan ja ohjelmoidaan aina tarpeen mukaan.

”Sitä, että säädetään lämmitys ulkolämpötilan mukaan, on tehty jo vuosikymmeniä, mutta kehitystä on tapahtunut siinä, että säätöä tarkennetaan huonelämpötilojen perusteella ja saadaan etävalvontaa myös pienempiinkin kiinteistöihin”, sanoo Lahtinen.
Kun hybridikohteessa lämmönlähteen ohjausvalinta tehdään automaatiojärjestelmässä, on mahdollista käyttää myös ulkopuolisia tietolähteitä, kuten sääennusteita, kysyntäjoustoja ja sähkön hintatietoija. Verkottuvuus vain kasvaa tulevaisuudessa, ja se onkin automatiikan kasvava trendi, Lahtinen sanoo.
”Ilman ulkopuolisia tietolähteitä vaihtaminen ei voisi perustua esimerkiksi hintaan, vaan silloin ehkä vaihdettaisiin lämmönlähdettä tehon tarpeen mukaan tai kun tiedetään, että joku lämmönlähde toimii hyvin vaikkapa 15 pakkasasteen ulkolämpötilan asti. Vaihtokriteerit olisivat siis aika paljon simppelimpiä”, hän huomauttaa.
Euroopassa sähkön vuorokausimarkkinoilla siirrytään vartin kaupankäyntijaksoon 1.10.2025. Tässä mallissa mikään muu kuin kone ei voi optimoida järjestelmää hyvin. Verrattuna tunnin sloteissa mitattavaan sähköenergian hintaan varttitaseessa on niin monta kytkentähetkeä ja hintavertauspistettä, että koko ajan olisi oltava hereillä. Tämän tyyppisessä tekemisessä automatiikka on parhaimmillaan.
Mikko Lahtinen, avainasiakapäällikkö, Ouman
Data auttaa optimoimaan
Myös tekoäly ja koneoppiminen ovat lämmitysautomatiikan tulevaisuutta. Kiinteistöjen käyttäytymisestä saadaan koko ajan entistä enemmän dataa, jonka perusteella järjestelmät oppivat ja optimoivat esimerkiksi lämmityksen tuottoa tarkemmin oikea-aikaiseksi kulutustarpeeseen nähden.
Etenkin taloyhtiökokoluokassa oppiminen ulkoisista lähteistä tulevien tietojen perusteella on järkevää ja kannattavaa. Pientaloissa optimointi tapahtuu enemmän kiinteistön ehdoilla: juuri sen talon käyttöön sopivat mallit optimoituvat yhä paremmiksi.
Automaatio ja tekoäly vaikuttaa myös ohjelmistopuolella: Kun laitteet on kytketty pilvipalveluun, mittausdataa saadaan tuhansista kohteista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää uusien parempien säätöalgoritmien haarukoinnissa, sanoo Jani Fältberg, Jäspin suunnitteluinsinööri Kaukoralta.

Vähemmän säätöä, enemmän lämpöä
”Jo ihan alusti asti lämpöpumpuissa on ollut automatiikkaa. Nykyisin on vain enemmän kaikenlaisia hienosäätömahdollisuuksia, voi tehdä erilaisia kompensaatioita tai vaikkapa priorisoida käyttövettä lämmityksen sijasta”, sanoo tiivistää Kaukoran talousjohtaja Mikko Hummelin.
Hienosäädön määrään voi lämmittäjä itsekin vaikuttaa: se, millä pyynnöllä automatiikka ratkaisuja tekee, riippuu asetuksista.
”Tavallisen ihmisen tärkein tehtävä on säätää ne asetukset itselleen sopiviksi – muuta ei ehkä tarvitse tehdäkään. Kyllähän sitä katsoo vaikka hyvää urheilua televisiosta sen sijaan, että katselisi lämmitysjärjestelmää kovin useasti”, Mikko Lahtinen miettii.

Lahtinen myös muistuttaa, että aina oppivan automatiikan asetuksia muuttaessa on oltava kärsivällinen: vaatii aikaa, että muutos jalkautuu olosuhteisiin. Yksi muutos per vuorokausi on hyvä nyrkkisääntö.
Automaatio siis mittaa ja ennakoi, optimoi säätöjä sekä kaupan päälle valvoo ja viestii lämmittäjän toiveiden, mahdollisen datan ja ohjelmistojen algoritmien mukaan. Näin päästään helposti merkittäviin säästöihin ilman, että kukaan tekee säätöjä käsin jatkuvasti. Lämmittäjä saa keskittyä viihtymään kotona – ja juomaan sitä kahvia.
Se onkin automaation tärkein lupaus lämmittäjälle: vähemmän säätöä ja rahanmenoa, sopivasti lämpöä silloin, kun sitä tarvitaan.
Anturit kertovat, automatiikka tekee päätöksiä
Jäspin suunnitteluinsinööri Jani Fältberg Kaukoralta tiivistää pientalojen automaation idean: järjestelmä huolehtii lämmöntarpeesta, huomioi sään ja hinnan ja pitää olosuhteet tasaisina ilman käsisäätöä. Perusta on anturoinnissa: ulkoanturi on arkea, mutta huoneanturit tarkentavat säätöä ja ehkäisevät ylilämmitystä. Jäspin lämpöpumpuissa pilvipalvelu ja etäyhteys ovat vakio, joten asetukset, käyntihistoria ja vaikkapa käyttöveden ennakkolämmitys hoituvat puhelimella tai tietokoneella.
Fältberg kertoo, että automaatio priorisoi lähtökohtaisesti lämpöpumpun, mutta ohjaus osaa käyttää myös muuta saatavilla olevaa energiaa. Esimerkiksi puukattilan lataama varaaja voidaan asettaa etusijalle niin kauan kuin lämpöä riittää. Aurinkopaneelit katolleen asennuttanut voi lisävarustekortilla saada järjestelmän lukemaan invertterin tuoton ja ohjaaman ylijäämän käyttöveden lämmitykseen tai lämmön varastointiin.
Seuraava kehitysaskel tapahtuu pilvessä, sanoo Fältberg: Mittausdata tuhansista kohteista ruokkii tekoälyä ja auttaa tuottamaan ohjelmistoihin entistä parempia säätöalgoritmeja. Avoimet API-rajapinnat taas helpottavat laitteiden liittämistä laajempaan talotekniikan automaatioon.

I rattling happy to find this website on bing, just what I was searching for : D besides bookmarked.
Glad to hear that our Lämmöllä online magazine interests you and that you find useful content there.
Lämmöllä
Toni Degerlund
Editor-in-Chief