Ener­gian­ku­lu­tuk­sen pie­nen­tä­mi­nen onnis­tuu ilman suu­ria remont­te­ja tai uusia lait­tei­ta. Öljy­läm­mit­tei­ses­sä kodis­sa sääs­tö­jä voi hakea jo huo­ne­läm­pö­ti­las­ta, läm­pi­män veden käy­tös­tä ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män hyväs­tä kun­nos­ta.

Kodin ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta mer­kit­tä­vä osa kuluu läm­mi­tyk­seen ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den val­mis­ta­mi­seen. Sik­si pie­nil­lä­kin arjen muu­tok­sil­la voi olla vai­ku­tus­ta koko­nais­ku­lu­tuk­seen.

Yksi hel­poim­mis­ta kei­nois­ta on tar­kis­taa huo­ne­läm­pö­ti­lat. Suo­si­tel­ta­va huo­ne­läm­pö­ti­la on yleen­sä 20–22 astet­ta. Jos koto­na on tar­peet­to­man läm­min­tä, jo parin asteen pudo­tus voi vähen­tää läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vää ener­gi­aa noin kym­me­nen pro­sent­tia. Kaik­kien tilo­jen ei myös­kään tar­vit­se olla yhtä läm­pi­miä: esi­mer­kik­si makuu­huo­nees­sa, varas­tos­sa tai auto­tal­lis­sa voi usein riit­tää muu­ta kotia vii­leäm­pi läm­pö­ti­la.

Läm­min vesi on myös ener­gi­aa

Toi­nen ilmei­nen, mut­ta hel­pos­ti unoh­tu­va sääs­tö­koh­de on läm­min käyt­tö­ve­si. Käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­seen voi kulua noin nel­jän­nes kiin­teis­tön läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­väs­tä ener­gias­ta. Suih­kus­sa vie­tet­ty aika, veden vir­taa­ma ja koko per­heen käyt­tö­tot­tu­muk­set näky­vät siis myös ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa.

Läm­min suih­ku kuu­luu nor­maa­liin asu­mis­mu­ka­vuu­teen, mut­ta tur­haa kulu­tus­ta voi aina vält­tää. Lyhyem­mät suih­kut ja tar­peet­to­man veden juok­sut­ta­mi­sen vält­tä­mi­nen ovat yksin­ker­tai­sia kei­no­ja, jot­ka eivät vaa­di inves­toin­te­ja.

Huol­let­tu jär­jes­tel­mä käyt­tää ener­gian tehok­kaas­ti

Myös läm­mi­tys­lait­teis­ton kun­to vai­kut­taa kulu­tuk­seen. Puh­das ja oikein sää­det­ty pol­tin ja kat­ti­la hyö­dyn­tä­vät polt­toai­neen sisäl­tä­män ener­gian tehok­kaas­ti. Sään­nöl­li­nen huol­to aut­taa samal­la ehkäi­se­mään häi­riöi­tä ja piden­tä­mään lait­teis­ton käyt­töi­kää.

Ilman­vaih­dos­sa kan­nat­taa vält­tää kah­ta ääri­pää­tä. Lii­an vähäi­nen ilman­vaih­to hei­ken­tää sisäil­maa ja voi aiheut­taa kos­teuson­gel­mia, kun taas tar­peet­to­man voi­ma­kas ilman­vaih­to lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta. Riit­tä­vä ja tar­peen­mu­kai­nen ilman­vaih­to on tär­keä sekä asu­mis­mu­ka­vuu­del­le että raken­nuk­sen kun­nol­le.

Hybri­di­läm­mi­tys yhdis­tää läm­mön­läh­tei­tä

Jos ener­gian­ku­lu­tus­ta halu­taan pie­nen­tää enem­män, öljy­läm­mi­tys­tä voi­daan täy­den­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pum­pul­la, aurin­koe­ner­gial­la tai puul­la. Hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä eri läm­mön­läh­tei­tä käy­te­tään nii­den vah­vuuk­sien mukaan, ja öljy­läm­mi­tys voi huo­leh­tia läm­mös­tä esi­mer­kik­si sil­loin, kun läm­mi­tys­tar­ve on suu­rim­mil­laan.

Ener­gian­sääs­tös­sä tär­kein­tä on koko­nai­suus. Kun kodin läm­pö­ti­lat ovat sopi­vat, läm­min­tä vet­tä käy­te­tään jär­ke­väs­ti ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä pide­tään kun­nos­sa, ener­gi­aa ei kulu tur­haan – ja samal­la asu­mi­nen säi­lyy muka­va­na.