Säiliö täyteen HVO:ta – päästöt alas yhdellä päätöksellä
Nyt kun moni järkevä kuluttaja ei ole halunnut vaihtaa toimivaa öljylämmitystä lämpöpumppuihin tukien avulla, osa tukirahoista on jäänyt käyttämättä. Olisi perusteltua tarkastella tukien ehtoja uudelleen ja harkita tukea siirtymiseen uusiutuvaan lämmitysöljyyn (HVO) tai hybridijärjestelmiin. Näin pientalon öljynkulutus voisi laskea keskimääräisestä 2 200 litrasta jopa 200–500 litraan vuodessa.
Keskustelussa korostetaan silti usein, että öljylämmityksestä tulisi luopua sen hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Mutta onko tilanne todella näin yksiselitteinen?
Öljylämmityksen CO2-päästöt
Suomessa on arviolta noin 50 000 omakotitaloa, joissa öljylämmitys on ainoa lämmönlähde. Kaikkiaan pientaloissa on noin 100 000 öljykattilaa. Moni öljylämmittäjä on jo siirtynyt hybridilämmitykseen, mikä vähentää öljynkulutusta merkittävästi.
Mitä tämä tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen kannalta? Fossiilisen lämmitysöljyn hiilidioksidipäästö on noin 246 g/kWh (Lähde: Motiva). Tämä tarkoittaa, että yksi omakotitalo tuottaa pelkällä öljyllä lämmitettäessä noin 5 500 kg hiilidioksidia vuodessa, mikä tekee kaikkien öljylämmittäjien yhteenlasketuista päästöistä noin 275 000 tonnia.
Vertailun vuoksi: Suomessa on noin 750 000 dieselautoa, joiden keskikulutus on noin 6 litraa/100 km ja vuosittainen ajomäärä noin 50 000 km. Näiden autojen hiilidioksidipäästöt ovat yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa, eli omakotitalojen öljylämmityksen päästöt ovat noin 10 prosenttia autojen päästöistä (Lähde: Traficom, Motiva).
Kaiken perustana on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
Lähtökohtana on, että CO2-päästöjä vähennetään vuoteen 2035 mennessä. On kuitenkin hyvä huomioida, että omakotiasujat arvostavat asumismukavuutta ja toimintavarmuutta – etenkin talvipakkasilla. Kun öljysäiliössä riittää polttoainetta ja laitteet on huollettu, talo pysyy lämpimänä kovillakin pakkasilla.
Jos poliittista tahtoa löytyisi, kotimainen uusiutuva lämmitysöljy voisi tarjota nopean ja helpon tavan vähentää laskennallisia päästöjä. Yksi konkreettinen keino olisi poistaa HVO:lta arvonlisävero, jolloin sen hinta olisi kilpailukykyinen fossiiliseen polttoöljyyn nähden.
Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden mahdollisuudet
HVO-pohjaiset polttoaineet ovat ominaisuuksiltaan hyvin soveltuvia hybridikäyttöön. Ne eivät sisällä liuottavia ainesosia, säilyvät pitkään ja kestävät pakkasta hyvin. Talvilaatuisen polttonesteen suodattavuus on jopa ‑32 °C (Lähde: Neste).
Usein esitetään huolia uusiutuvien polttoaineiden riittävyydestä, kustannuksista ja siitä, että niitä tulisi ensisijaisesti ohjata liikenteeseen tai lentopolttoaineeksi. On myös pelätty, että tukemalla uusiutuvan käyttöä kuluttajat voisivat myöhemmin palata fossiiliseen öljyyn. Lentopolttoainetta valmistettaessa syntyy kuitenkin automaattisesti keskitisleitä, kuten dieseliä, jota voidaan käyttää myös lämmityksessä. Tukemalla HVO:ta voidaan vähentää myös työkoneiden päästöjä, sillä sama tuote soveltuu niihin.
Konkreettisia toimenpiteitä
Mikäli HVO:n arvonlisävero poistettaisiin määräajaksi, käyttäjät siirtyisivät todennäköisesti uusiutuvaan polttoaineeseen, kun laitteet olisi säädetty ja hinta olisi kilpailukykyinen. Hyvä käyttäjäkokemus tukisi pysyvää muutosta fossiilisesta uusiutuvaan.
Vastaavia väitteitä on esitetty myös uusiutuvan sähkön osalta – tuulivoimaa tuettiin aikanaan voimakkaasti ja nyt sen tuotanto riittää kattamaan suuren osan tarpeesta. On kuitenkin todettava, että tuulivoima ei tuota sähköä kovien pakkasten aikaan, jolloin tarve on suurin.
Päättäjiltä tarvitaan ennakkoluulotonta otetta ja laajaa näkemystä, jotta kaikki mahdolliset keinot päästöjen vähentämiseksi voidaan hyödyntää. Uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla on tässä merkittävä rooli. Kuluttajien siirtymistä uusiutuvan käyttöön voisi vauhdittaa HVO:n määräaikaisella verottomuudella. Näin hiilineutraaliustavoite 2035 olisi saavutettavissa myös öljylämmityksen osalta.
Mahdollisia haasteita uusiutuvien polttoaineiden käytössä
Vaikka uusiutuvat polttoaineet tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, niiden laajempi käyttöönotto kohtaa myös haasteita. Uusiutuvan lämmitysöljyn saatavuus ei ole vielä yhtä laajaa kuin fossiilisen öljyn, ja kustannukset voivat olla korkeammat, ellei niiden verotusta kevennetä. Lisäksi tuotannon kasvu vaatii investointeja ja raaka-aineiden saatavuuden varmistamista. Toisaalta teknologian ja tuotannon kehittyessä uusiutuvien polttoaineiden saatavuus paranee, ja hintataso voi laskea kilpailukykyiseksi. Poliittisilla päätöksillä, kuten arvonlisäveron poistolla, voidaan vauhdittaa siirtymistä uusiutuvan käyttöön ja varmistaa, että kuluttajat eivät palaudu fossiiliseen vaihtoehtoon. Näin voidaan edistää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti ja vastuullisesti.
Arto Hannula
Kirjoittaja on Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja
0 kommenttia