Euroo­pan ener­gia­siir­ty­mäs­tä puhu­taan usein isoi­na lin­jauk­si­na: pääs­tö­vä­hen­nyk­si­nä, ilmas­to­tie­kart­toi­na ja direk­tii­vei­nä. Taus­tal­la toi­mii kui­ten­kin myös jär­jes­tö­jä, joi­den teh­tä­vä­nä on var­mis­taa, että poliit­ti­set pää­tök­set ja käy­tän­tö ken­täl­lä koh­taa­vat. Yksi niis­tä on Euro­fuel – Euroo­pan nes­te­mäis­ten läm­mi­tys­polt­toai­nei­den yhdis­tys – jos­sa myös suo­ma­lai­nen Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry (LEY) on aktii­vi­ses­ti muka­na.

Täs­sä artik­ke­lis­sa pureu­du­taan sii­hen, mitä Euro­fuel tekee, mil­lai­nen roo­li LEY:llä on sen työs­sä ja mik­si Brys­se­lis­sä käy­tä­väl­lä kes­kus­te­lul­la on mer­ki­tys­tä myös suo­ma­lai­sel­le läm­mit­tä­jäl­le ja asen­ta­jal­le.

Fede­rica Mia­no – sil­lan­ra­ken­ta­ja päät­tä­jien ja alan välil­lä

Euro­fue­lin pää­sih­tee­ri Fede­rica Mia­no on kotoi­sin Sisi­lias­ta, mut­ta työs­ken­te­lee nyky­ään Brys­se­lis­sä EU-pää­tök­sen­teon yti­mes­sä. Taus­tal­la on opin­not val­tio­tie­teis­sä ja euroop­pa­lai­sis­sa opin­nois­sa sekä pit­kä ura kiin­teis­tö­alan edun­val­von­nas­sa – eli juu­ri sitä osaa­mis­ta, jota ener­gia­po­li­tii­kan moni­mut­kai­ses­sa maa­il­mas­sa tar­vi­taan.

– Teh­tä­vä­ni on toi­mia link­ki­nä pää­tök­sen­te­ki­jöi­den ja Euro­fue­lin jäsen­ten välil­lä, Mia­no kuvaa roo­li­aan.

Euro­fue­lin pää­sih­tee­ri huo­leh­tii sii­tä, että komis­sion, par­la­men­tin ja neu­vos­ton suun­taan vie­dään ajan­ta­sais­ta tie­toa alan tilan­tees­ta – ja toi­saal­ta sii­tä, että jäse­net ymmär­tä­vät, mitä uusia sää­dök­siä Brys­se­lis­sä val­mis­tel­laan.

Käy­tän­nös­sä työ on jat­ku­vaa vuo­ro­pu­he­lua: kah­den­kes­ki­siä tapaa­mi­sia uusien mep­pien ja vir­ka­mies­ten kans­sa, vas­tauk­sia komis­sion kuu­le­mi­siin, kir­jal­li­sia kan­nan­ot­to­ja, lyhyi­tä tie­tois­ku­ja ja tapah­tu­mia, jois­sa läm­mi­ty­sa­lan rat­kai­su­ja esi­tel­lään päät­tä­jil­le.

“Euro­fuel ei vain rea­goi lain­sää­dän­töön – se pyr­kii ole­maan pöy­däs­sä sil­loin, kun lin­jauk­sia vas­ta kir­joi­te­taan.”

Mikä Euro­fuel oikeas­taan on?

Euro­fuel on Euroo­pan nes­te­mäis­ten läm­mi­tys­polt­toai­nei­den kat­to­jär­jes­tö – viral­li­sel­ta nimel­tään Euro­pean Liquid Hea­ting Fuels Associa­tion. Se edus­taa yli 10 000 yri­tys­tä Euroo­pas­ta ja Yhdys­val­lois­ta: polt­toai­neyh­tiöi­tä, jake­li­joi­ta, lai­te­val­mis­ta­jia ja asen­ta­jia, eli käy­tän­nös­sä koko koti­ta­louk­sien nes­te­mäis­ten läm­mi­tys­polt­toai­nei­den toi­mi­tus­ket­jua.

Jäse­nis­töön kuu­luu kan­sal­li­sia yhdis­tyk­siä ja yri­tyk­siä muun muas­sa Itä­val­las­ta, Bel­gias­ta, Suo­mes­ta, Rans­kas­ta, Sak­sas­ta, Irlan­nis­ta, Ita­lias­ta, Sveit­sis­tä, Iso-Bri­tan­nias­ta ja Yhdys­val­lois­ta.

– Haluam­me, että nes­te­mäi­set läm­mi­tys­polt­toai­neet, eri­tyi­ses­ti uusiu­tu­vat, näh­dään rat­kai­su­na eivät­kä ongel­ma­na, Mia­no pai­not­taa.

LEY:n paik­ka Euro­fue­lin pöy­däs­sä

Suo­mes­sa öljy­läm­mi­tyk­sen ja uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn ään­tä pitää esil­lä Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry. LEY on Euro­fue­lin suo­ma­lai­nen jäsen, jon­ka tavoit­tee­na on edis­tää nes­te­mäis­ten läm­mi­tys­polt­toai­nei­den vas­tuul­lis­ta käyt­töä ja kes­tä­vää ener­gia­tu­le­vai­suut­ta – sekä tar­jo­ta puit­teet alan kan­nat­ta­val­le toi­min­nal­le.

Euro­fue­lin hal­li­tuk­ses­sa istu­va LEY:n toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la on näh­nyt lähel­tä, miten yhteis­työ on vuo­sien var­rel­la kehit­ty­nyt.

– Ilman Euro­fue­lia oli­sim­me aika yksin. Nyt tie­däm­me ajois­sa, mitä EU:ssa val­mis­tel­laan, ja voim­me varau­tua sii­hen Suo­mes­sa etu­kä­teen, Han­nu­la ker­too,

Aiem­min Suo­men euroop­pa­lai­se­na ääne­nä toi­mi Öljy- ja bio­polt­toai­nea­la ry. Kun se lak­kau­tet­tiin, vas­tuu siir­tyi LEY:lle. Han­nu­lan mukaan Suo­mi ei ole vain kuu­li­ja, vaan usein myös suun­nan­näyt­tä­jä.

– Olem­me olleet uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn käy­tös­sä noin kym­me­nen vuot­ta muu­ta Euroop­paa edel­lä. Mui­ta kiin­nos­taa kovas­ti kuul­la, mitä koke­muk­sia meil­lä Suo­mes­sa on, Han­nu­la sanoo.

“Suo­mi ei Euro­fue­lis­sa vain seu­raa peräs­sä – se tuo pöy­tään käy­tän­nön koke­muk­sia uusiu­tu­vas­ta läm­mi­ty­söl­jys­tä.”

Tek­no­lo­gia­neut­raa­lius ja hajau­tet­tu läm­mi­tys – mik­si niis­tä puhu­taan?

Euro­fue­lin vies­ti Brys­se­liin tii­vis­tyy sanaan tek­no­lo­gia­neut­raa­lius. Aja­tus on, että EU-poli­tii­kan pitäi­si antaa tilaa eri­lai­sil­le rat­kai­suil­le sen sijaan, että se nos­taa yhden tek­no­lo­gian ylit­se mui­den.

– Emme vas­tus­ta säh­köä, kaa­sua tai aurin­koe­ner­gi­aa – päin­vas­toin. Olem­me yksi pala­nen laa­jem­mas­sa ener­gia­pa­la­pe­lis­sä, Mia­no koros­taa.

Nes­te­mäi­set läm­mi­tys­polt­toai­neet – ja eri­tyi­ses­ti uusiu­tu­vat vaih­toeh­dot – ovat Euro­fue­lin näkö­kul­mas­ta tär­kei­tä niil­le koti­ta­louk­sil­le, jot­ka eivät ole kaa­su- tai kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa. Euro­fuel arvioi, että Euroo­pas­sa on noin 20 mil­joo­naa koti­ta­lout­ta, jot­ka eivät ole kaa­su- tai kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa. Usein maa­seu­dul­la, mut­ta yhä useam­min myös taa­ja­mis­sa ja kau­pun­kien reu­na-alueil­la.

Näis­sä koh­teis­sa hajau­tet­tu läm­mi­tys on usein rea­lis­ti­sin vaih­toeh­to: öljy- tai bio­polt­toai­net­ta käyt­tä­vä kat­ti­la, jon­ka rin­nal­le voi­daan tuo­da läm­pö­pump­pu, aurin­ko­läm­pö tai mui­ta rat­kai­su­ja. Usein vai­heit­tain ja ole­mas­sa ole­vaa jär­jes­tel­mää hyö­dyn­täen.

– Uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set läm­mi­tys­polt­toai­neet ovat help­po­ja kul­jet­taa ja varas­toi­da, ja nii­tä voi­daan käyt­tää ole­mas­sa ole­vis­sa lait­teis­sa ilman, että koko jär­jes­tel­mää pitää vaih­taa, Mia­no muis­tut­taa.

Han­nu­la kat­soo asi­aa suo­ma­lai­ses­ta kone­huo­nees­ta käsin:

– Hajau­tet­tu läm­mi­tys on mones­sa koh­tees­sa vält­tä­mät­tö­myys. Kun ei ole verk­koa, pitää olla lai­te, joka toi­mii omil­laan – ja vie­lä kovim­mil­la pak­ka­sil­la, Han­nu­la lin­jaa,

Miten Euro­fuel vai­kut­taa EU-pää­tök­siin?

– Tar­joam­me päät­tä­jil­le rat­kai­su­ja yhtei­siin ongel­miin – eri­tyi­ses­ti pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja ener­gia­siir­ty­mään, Mia­no kuvaa.

Han­nu­lan mukaan tämä työ näkyy Suo­mes­sa esi­mer­kik­si sil­loin, kun uusia direk­tii­ve­jä, kuten raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­viä (EPBD), ale­taan val­mis­tel­la kan­sal­li­seen lain­sää­dän­töön.

– Kun tun­nem­me läh­tö­koh­dat jo sii­tä het­kes­tä läh­tien, kun ensim­mäi­set luon­nok­set pyö­ri­vät Brys­se­lis­sä, osaam­me Suo­mes­sa parem­min arvioi­da, mitä vai­ku­tuk­sia niil­lä voi olla mei­dän olo­suh­teis­sam­me, Han­nu­la sanoo.

“Ilman Euro­fue­lia moni läm­mi­ty­sa­laa kos­ke­va muu­tos tuli­si Suo­mel­le “val­mii­na paket­ti­na” – nyt nii­hin voi­daan vai­kut­taa jo val­mis­te­lu­vai­hees­sa.”

Mitä hyö­tyä täs­tä on suo­ma­lai­sil­le läm­mi­ty­sa­lan toi­mi­joil­le ja kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le?

Euro­fue­lin työ voi tun­tua kau­kai­sel­ta, jos arki täyt­tyy kat­ti­lan huol­lois­ta ja arjen ener­gia­va­lin­nois­ta. Sil­ti yhteys on yllät­tä­vän suo­ra.

Kun EU-tason sään­te­lys­sä tun­nis­te­taan esi­mer­kik­si hybri­di­jär­jes­tel­mät, uusiu­tu­vat nes­te­mäi­set läm­mi­tys­polt­toai­neet ja tek­no­lo­gia­neut­raa­lius, se avaa mah­dol­li­suuk­sia myös suo­ma­lai­sil­le kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le – oli kyse sit­ten pien­ta­los­ta, maa­ta­lous­kiin­teis­tös­tä tai isom­mas­ta talo­yh­tiös­tä.

– Uusiu­tu­viin nes­te­mäi­siin läm­mi­tys­polt­toai­nei­siin siir­ty­mi­nen ilman kal­lis­ta lai­tein­ves­toin­tia on monel­le hou­kut­te­le­va pol­ku koh­ti pie­nem­piä pääs­tö­jä, Mia­no koros­taa.

Han­nu­la näkee Euro­fue­lin tuo­man lisä­ar­von myös aivan käy­tän­nön tasol­la.

– Saam­me nopeas­ti tie­toa sii­tä, mil­lai­sia hybri­di­mal­le­ja muu­al­la Euroo­pas­sa on kokeil­tu ja miten ne ovat toi­mi­neet. Näi­tä oppe­ja voi sovel­taa tääl­lä, kun mie­ti­tään, miten öljy­läm­mi­tys­tä päi­vi­te­tään jär­ke­väl­lä taval­la, Han­nu­la ker­too.

Näi­tä kan­sain­vä­li­siä koke­muk­sia tar­kas­tel­les­sa Han­nu­la muis­tut­taa, että jo pelk­kä hybri­di­jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen tekee pääs­töis­tä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä – riip­pu­mat­ta sii­tä, käy­te­tään­kö kat­ti­las­sa fos­sii­lis­ta vai uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta. Tämä perus­läh­tö­koh­ta yllät­tää monet, jot­ka ajat­te­le­vat, että öljyn muka­na tuli­si väis­tä­mät­tä myös suu­ret pääs­töt.

– Vaik­ka hybri­di­jär­jes­tel­mäs­sä käy­tet­täi­siin öljy­läm­mi­tyk­ses­sä fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta, koko­nais­pääs­töt pie­ne­ne­vät sil­ti noin 70–80 pro­sent­tia ilmas­to­vyö­hyk­kees­tä riip­puen, Arto Han­nu­la koros­taa.

Euro­fuel tule­vai­suu­den ris­teys­koh­das­sa

Ener­gia­siir­ty­mä kiih­tyy, ja säh­köis­ty­mi­nen sekä läm­pö­pum­put yleis­ty­vät. Samal­la on sel­vää, että kai­kis­sa koh­teis­sa täy­si säh­köis­ty­mi­nen ei ole vie­lä pit­kään aikaan rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Täs­sä ris­teys­koh­das­sa Euro­fuel halu­aa pitää huo­len sii­tä, että nes­te­mäi­set polt­toai­neet – eri­tyi­ses­ti uusiu­tu­vat – pysy­vät muka­na työ­ka­lu­pa­kis­sa.

– Haluam­me var­mis­taa, että päät­tä­jät ymmär­tä­vät uusiu­tu­vien nes­te­mäis­ten läm­mi­tys­polt­toai­nei­den arvon. Ne ovat todel­li­nen vaih­toeh­to monil­le koti­ta­louk­sil­le, Mia­no tii­vis­tää.

Han­nu­la alle­kir­joit­taa tämän.

– Jos yhteis­työ­tä mui­den euroop­pa­lais­ten kans­sa ei oli­si, meil­lä ei oli­si vält­tä­mät­tä hajua­kaan sii­tä, mitä kaik­kea on tulos­sa. Nyt voim­me ajois­sa vai­kut­taa, mut­ta myös oppia mui­den rat­kai­suis­ta, Han­nu­la sum­maa.

Lue myös:
👉 Kulis­seis­ta käy­tän­töön – Euro­fuel kokoon­tui Wie­nis­sä lin­jaa­maan läm­mi­ty­sa­lan tule­vai­suut­ta, Suo­mi muka­na yti­mes­sä