Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys juh­li 70-vuo­tis­ta tai­val­taan Hel­sin­gis­sä 16. loka­kuu­ta 2026. Seit­se­mään vuo­si­kym­me­neen mah­tuu val­ta­va muu­tos: öljy­läm­mi­tyk­sen yleis­ty­mi­ses­tä on edet­ty vähä­pääs­töi­sem­piin polt­toai­nei­siin, läm­pö­pump­pui­hin ja älyk­käi­siin hybri­di­jär­jes­tel­miin. Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­lan mukaan yksi asia ei kui­ten­kaan ole muut­tu­nut: suo­ma­lai­nen pien­ta­loa­su­kas tar­vit­see edel­leen tur­val­li­sen, toi­min­ta­var­man ja koh­tuu­hin­tai­sen tavan läm­mit­tää kotin­sa. Myös kovim­mil­la pak­ka­sil­la.

Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­man Kel­lo­tor­nin Olym­pia­sa­lis­sa val­lit­si per­jan­tai­na 16. loka­kuu­ta poik­keuk­sel­li­sen läm­min tun­nel­ma. Eikä kyse ollut täl­lä ker­taa läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sää­döis­tä.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys ry 70-vuo­tis­gaa­la koko­si yhteen alan ammat­ti­lai­sia, yhteis­työ­kump­pa­nei­ta ja vuo­si­kym­men­ten aika­na yhdis­tyk­sen toi­min­taan vai­kut­ta­nei­ta hen­ki­löi­tä. Illan aika­na muis­tel­tiin men­nei­tä, pal­kit­tiin ansioi­tu­nei­ta alan vai­kut­ta­jia ja kat­sot­tiin tule­vai­suu­teen.

Juh­las­sa oli myös ripaus tai­kaa. Men­ta­lis­ti Noo­ra Kar­ma joh­dat­ti vie­rai­ta illan ohjel­man läpi ja toi juh­laan omat yllä­tyk­sen­sä. Musii­kil­li­ses­ta tun­nel­mas­ta huo­leh­ti radios­ta tut­tu Hovi­muusik­ko Ilk­ka eli Ilk­ka Iha­mä­ki.

Juh­lail­lal­li­nen­kin oli raken­net­tu yhdis­tyk­sen his­to­rian ympä­ril­le. Menu kul­jet­ti vie­rai­ta 1950-luvul­ta 1990-luvun kaut­ta nyky­päi­vään.

Mut­ta seit­se­män­kym­men­tä vuot­ta on pal­jon enem­män kuin yhden illan juh­la­pu­hei­ta ja mal­jo­ja.

Se on tari­na suo­ma­lai­ses­ta läm­mi­tyk­ses­tä, sen teki­jöis­tä ja ennen kaik­kea kodeis­ta, joi­den läm­pi­mä­nä pitä­mi­sek­si on teh­ty vuo­si­kym­men­ten ajan työ­tä.

Kaik­ki alkoi vuon­na 1956 kun öljy­läm­mi­tys tar­vit­si osaa­jia

Kun Suo­men Öljy­läm­mi­tys­tek­nil­li­nen Yhdis­tys ry perus­tet­tiin loka­kuus­sa 1956, Suo­mi oli hyvin eri­lai­nen maa kuin nyky­ään.

Urho Kek­ko­nen oli valit­tu tasa­val­lan pre­si­den­tik­si, jäl­leen­ra­ken­nuk­sen jäl­kei­nen yhteis­kun­ta muut­tui nopeas­ti ja kotien läm­mi­tys­tek­niik­ka otti suu­ria harp­pauk­sia eteen­päin.

Öljy­läm­mi­tys tar­jo­si uuden­lais­ta muka­vuut­ta aika­na, jol­loin mones­sa kodis­sa läm­mit­tä­mi­nen tar­koit­ti vie­lä huo­mat­ta­vaa mää­rää käsi­työ­tä.

Uusi tek­niik­ka toi kui­ten­kin muka­naan uusia kysy­myk­siä.

Kuka osaa asen­taa öljy­polt­ti­men oikein? Miten var­mis­te­taan läm­mi­tys­jär­jes­tel­män tur­val­li­suus? Kuka huol­taa lait­teet, jos ne lak­kaa­vat toi­mi­mas­ta kes­kel­lä tal­vea?

Näi­hin kysy­myk­siin vas­taa­mi­nen oli yhdis­tyk­sen perus­ta­mi­sen kes­kei­nen tavoi­te.

Jo ensim­mäi­sis­tä vuo­sis­ta läh­tien toi­min­nan yti­mes­sä oli­vat asen­ta­jien kou­lu­tus, tek­ni­set suo­si­tuk­set, huol­to­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen ja alan yhteis­ten toi­min­ta­ta­po­jen luo­mi­nen.

Vuo­si­kym­men­ten kulues­sa yhdis­tys osal­lis­tui myös viran­omai­syh­teis­työ­hön ja läm­mi­ty­sa­lan sää­dös­ten kehit­tä­mi­seen.

Nämä eivät ehkä kuu­los­ta eri­tyi­sen näyt­tä­vil­tä saa­vu­tuk­sil­ta. Taval­li­sen oma­ko­tia­suk­kaan näkö­kul­mas­ta nii­den mer­ki­tys on kui­ten­kin suu­ri.

Kun läm­mi­tys­lait­teet asen­ne­taan oikein, huol­le­taan sään­nöl­li­ses­ti ja nii­den paris­sa työs­ken­te­le­vät ammat­ti­lai­set tun­te­vat tek­nii­kan, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä tulee tur­val­li­sem­pi ja toi­min­ta­var­mem­pi.

Sii­tä hyö­tyy vii­me kädes­sä jokai­nen läm­mit­tä­jä.

Seit­se­män vuo­si­kym­men­tä muu­tos­ta mut­ta sama perus­teh­tä­vä

Öljy­läm­mi­tyk­sen his­to­ria Suo­mes­sa ei ole ollut tasais­ta ete­ne­mis­tä.

Alan voi­mak­kaan kas­vun vuo­si­na uusia öljy­kat­ti­loi­ta asen­net­tiin suu­ria mää­riä. Myö­hem­min ener­gian hin­nan­vaih­te­lut, öljy­krii­sit, kiris­ty­vät ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­set ja uusien läm­mi­tys­muo­to­jen yleis­ty­mi­nen muut­ti­vat mark­ki­noi­ta.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien tek­niik­ka kehit­tyi samal­la mer­kit­tä­väs­ti.

Kat­ti­loi­den hyö­ty­suh­teet para­ni­vat, polt­ti­mis­ta tuli entis­tä tar­kem­min sää­det­tä­viä ja auto­maa­tio hel­pot­ti läm­mi­tyk­sen hal­lin­taa. Myös läm­mi­ty­söl­jyn laa­tu muut­tui: esi­mer­kik­si rik­ki­pi­toi­suu­det pie­ne­ni­vät huo­mat­ta­vas­ti.

Vähi­tel­len rin­nal­le tuli­vat läm­pö­pum­put, aurin­ko­läm­pö, aurin­ko­säh­kö ja eri­lai­set hybri­di­jär­jes­tel­mät.

Muu­tos näkyi myös yhdis­tyk­sen nimes­sä. Vuon­na 2008 Öljy- ja Kaa­su­läm­mi­tys Yhdis­tys muut­tui Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sek­si.

Nimen­muu­tos kuvas­ti jäse­ny­ri­tys­ten osaa­mi­sen laa­je­ne­mis­ta perin­tei­ses­tä öljy­läm­mi­tyk­ses­tä usei­ta ener­gia­muo­to­ja hyö­dyn­tä­viin läm­mi­tys­rat­kai­sui­hin.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la pitää jär­jes­tön mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­sel­le läm­mi­ty­sa­lal­le huo­mat­ta­va­na.

– Öljy­läm­mi­tys oli­si ehkä lop­pu­nut jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, jos täl­lais­ta yhdis­tys­tä ei oli­si ollut, Han­nu­la arvioi.

Han­nu­lan näke­mys liit­tyy eri­tyi­ses­ti sii­hen, että yhdis­tys on puo­lus­ta­nut ole­mas­sa ole­van läm­mi­tys­tek­nii­kan käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia tilan­teis­sa, jois­sa poliit­ti­nen kes­kus­te­lu on kes­kit­ty­nyt fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta luo­pu­mi­seen.

Hänen mie­les­tään on tär­ke­ää erot­taa toi­sis­taan itse läm­mi­tys­tek­niik­ka ja sii­nä käy­tet­tä­vä polt­toai­ne.

Öljy­kat­ti­la ei nimit­täin vält­tä­mät­tä tar­koi­ta, että kodin oli­si tule­vai­suu­des­sa­kin käy­tet­tä­vä fos­sii­lis­ta läm­mi­ty­söl­jyä.

Seit­se­män­kym­me­nen vuo­den aika­na läm­mi­tys­tek­niik­ka on muut­tu­nut perus­teel­li­ses­ti. Yhdis­tyk­sen tär­kein teh­tä­vä on sil­ti pysy­nyt sama­na: var­mis­taa, että suo­ma­lai­sis­sa kodeis­sa riit­tää läm­pöä tur­val­li­ses­ti ja luo­tet­ta­vas­ti.

Öljy­läm­mi­tyk­sen tule­vai­suus voi olla uusiu­tu­va ja usein myös hybri­di

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä kes­kus­tel­taes­sa huo­mio kiin­nit­tyy usein fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin ja nii­den ilmas­to­vai­ku­tuk­siin.

Han­nu­la haluai­si kes­kus­te­luun enem­män tek­no­lo­gia­neut­raa­liut­ta.

Hänen mukaan­sa ole­mas­sa ole­van läm­mi­tys­jär­jes­tel­män käyt­töi­kää voi­daan mones­sa tapauk­ses­sa jat­kaa yhdis­tä­mäl­lä sii­hen uusia ener­gia­rat­kai­su­ja.

Yksi mah­dol­li­suus on siir­tyä lait­teis­tol­le sovel­tu­vaan uusiu­tu­vaan läm­mi­ty­söl­jyyn. Toi­nen on täy­den­tää öljy­läm­mi­tys­tä läm­pö­pum­pul­la, jol­loin öljy­kat­ti­la toi­mii lähin­nä kovim­pien pak­kas­ten ja suu­rim­man läm­mön­tar­peen aika­na.

– Tek­no­lo­gia ei ole se ongel­ma. Polt­toai­ne voi­daan vaih­taa uusiu­tu­vaan, Han­nu­la tii­vis­tää aja­tuk­sen­sa.

Uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy voi vähen­tää elin­kaa­ren aikai­sia kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti fos­sii­li­seen läm­mi­ty­söl­jyyn ver­rat­tu­na. Sovel­tu­vuus nykyi­seen polt­ti­meen on kui­ten­kin tar­kis­tet­ta­va ammat­ti­lai­sel­ta, ja jois­sa­kin lait­teis­tois­sa tar­vi­taan muu­tok­sia.

Hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä puo­les­taan pyri­tään hyö­dyn­tä­mään eri ener­gia­muo­to­jen vah­vuuk­sia.

Ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu voi tuot­taa suu­ren osan raken­nuk­sen vuo­tui­ses­ta läm­mi­ty­se­ner­gias­ta, mut­ta sen hyö­ty­suh­de ja läm­mi­tys­te­ho riip­pu­vat muun muas­sa ulko­läm­pö­ti­las­ta ja läm­mi­tys­ver­kos­ton tar­vit­se­mas­ta veden läm­pö­ti­las­ta.

Kovil­la pak­ka­sil­la rin­nal­la ole­va kat­ti­la voi täy­den­tää läm­pö­pum­pun toi­min­taa.

Han­nu­la pitää tätä eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va­na myös säh­kö­ver­kon näkö­kul­mas­ta.

– Sil­loin kun ver­kon kuor­mi­tus on kovim­mil­laan, hybri­di­läm­mi­tyk­sel­lä voi­daan pie­nen­tää säh­kö­te­hon tar­vet­ta. Se vies­ti pitäi­si saa­da päät­tä­jil­le peril­le, Han­nu­la pai­not­taa.

Hybri­di­jär­jes­tel­mä ei auto­maat­ti­ses­ti ole kai­kil­le taloil­le paras tai edul­li­sin rat­kai­su. Sen kan­nat­ta­vuus riip­puu raken­nuk­ses­ta, nykyi­sen lait­teis­ton kun­nos­ta, inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta, ener­gian hin­nois­ta ja jär­jes­tel­män oikeas­ta mitoi­tuk­ses­ta.

Mut­ta vaih­toeh­to kan­nat­taa arvioi­da eten­kin sil­loin, kun nykyi­nen vesi­kier­toi­nen läm­mön­ja­ko ja kat­ti­la ovat edel­leen käyt­tö­kel­poi­sia.

Läm­mi­tys­kus­tan­nuk­set kiin­nos­ta­vat mut­ta mitä kilowat­ti­tun­ti oikeas­ti mak­saa?

Läm­mi­tys­muo­to­jen ver­tai­lus­sa puhu­taan usein säh­kön hin­nas­ta, öljyn lit­ra­hin­nas­ta ja läm­pö­pump­pu­jen hyö­ty­suh­teis­ta.

Ver­tai­lu menee kui­ten­kin hel­pos­ti har­haan, jos luvut eivät tar­koi­ta samaa asi­aa.

Säh­kön pörs­si­hin­ta ker­too säh­kö­ener­gian mark­ki­na­hin­nan. Koti­ta­lou­den las­kuun tule­vat sen lisäk­si säh­kön­myy­jän mar­gi­naa­li ja mah­dol­li­nen perus­mak­su, säh­kön siir­to, säh­kö­ve­ro sekä nii­hin sovel­let­ta­vat arvon­li­sä­ve­rot.

Läm­mi­ty­söl­jy puo­les­taan oste­taan taval­li­ses­ti suu­rem­pa­na erä­nä säi­li­öön. Kun toi­mi­tus on mak­set­tu, han­ki­tun öljye­rän lit­ra­hin­ta on tie­dos­sa eikä sen hin­ta muu­tu jäl­ki­kä­teen pörs­si­säh­kön tavoin.

Tämä hel­pot­taa läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten enna­koin­tia.

Öljy­läm­mi­tyk­ses­sä­kin on sil­ti mui­ta kus­tan­nuk­sia: pol­tin ja kier­to­ve­si­pum­put käyt­tä­vät säh­köä, ja jär­jes­tel­mä tar­vit­see huol­toa. Myös kat­ti­lan hyö­ty­suh­de vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka suu­ri osa polt­toai­neen ener­gias­ta pää­tyy talon läm­mök­si.

Säh­kön hin­ta on vaih­del­lut voi­mak­kaas­ti

Suo­men pörs­si­säh­kön kes­ki­mää­räi­nen verol­li­nen ener­gia­hin­ta oli vuon­na 2024 noin 5,68 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta ja vuon­na 2025 noin 5,08 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta.

Vuo­den 2026 tammi–syyskuun kes­kiar­vo oli noin 7,49 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta.

Vuo­den 2025 kes­ki­hin­ta oli siis noin 11 pro­sent­tia vuo­den 2024 tasoa alhai­sem­pi. Vuo­den 2026 ensim­mäis­ten yhdek­sän kuu­kau­den kes­kiar­vo taas oli sel­väs­ti kor­keam­pi kuin vuo­den 2025 koko vuo­den kes­kiar­vo.

Eri­tyi­sen suu­ri ero näkyi tal­vi­kuu­kausis­sa.

Tam­mi­kuus­sa 2026 pörs­si­säh­kön kes­ki­hin­ta oli noin 14,72 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta ja hel­mi­kuus­sa noin 17,22 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta. Hei­nä­kuus­sa kes­ki­hin­ta pai­nui vain noin 1,93 sent­tiin.

Nämä luvut eivät sisäl­lä säh­kön siir­toa eivät­kä kaik­kia mui­ta säh­kö­las­kun eriä. Lisäk­si pörs­si­säh­kö­asiak­kaan oma toteu­tu­nut kes­ki­hin­ta riip­puu sii­tä, mihin ajan­koh­tiin säh­kön­ku­lu­tus pai­not­tuu.

Läm­mit­tä­jän kan­nal­ta juu­ri tämä on olen­nais­ta: suu­rin läm­mön­tar­ve osuu usein tal­veen, jol­loin säh­kön hin­ta voi olla huo­mat­ta­vas­ti vuo­si­kes­kiar­voa kor­keam­pi.

Läm­mi­ty­söl­jyn hin­ta vaih­te­lee sekin

Myös läm­mi­ty­söl­jyn hin­nas­sa on näh­ty suu­ria muu­tok­sia.

Tilas­to­kes­kuk­sen kulut­ta­ja­hin­ta­sar­jaan perus­tu­vien luku­jen mukaan kevyen polt­to­öl­jyn kes­ki­hin­ta oli loka­kuus­sa 2024 noin 1,32 euroa lit­ral­ta ja loka­kuus­sa 2025 noin 1,20 euroa lit­ral­ta.

Kesä­kuus­sa 2026 hin­ta oli noin 1,67 euroa lit­ral­ta. Kevääl­lä 2026 näh­tiin myös sel­väs­ti kor­keam­pia kuu­kausi­hin­to­ja.

Öljyn hin­ta ei siis ole ollut vakaa. Sen etu kus­tan­nus­ten enna­koin­nis­sa perus­tuu sii­hen, että jo oste­tun ja säi­liös­sä ole­van polt­toai­neen han­kin­ta­hin­ta tun­ne­taan.

Jos öljy­lit­ra mak­saa 1,50 euroa ja sisäl­tää noin 10 kilowat­ti­tun­tia ener­gi­aa, polt­toai­neen las­ken­nal­li­nen ener­gia­hin­ta on noin 15 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta.

Kun kat­ti­lan vuo­tui­sek­si hyö­ty­suh­teek­si ole­te­taan 90 pro­sent­tia, saa­daan tuo­te­tun läm­mön polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sek­si noin 16,7 sent­tiä kilowat­ti­tun­nil­ta.

Jos öljyn hin­ta on kak­si euroa lit­ral­ta, vas­taa­va läm­mön polt­toai­ne­kus­tan­nus nousee noin 22,2 sent­tiin kilowat­ti­tun­nil­ta.

Hybri­di voi pie­nen­tää kal­lii­den huip­pu­tun­tien vai­ku­tus­ta

Han­nu­la nos­taa esiin esi­mer­kin, jos­sa aikai­sem­min noin 4 200 lit­raa öljyä vuo­des­sa käyt­tä­nyt talo on siir­ty­nyt hybri­di­läm­mi­tyk­seen ja öljyn­ku­lu­tus on pudon­nut noin 200 lit­raan.

Öljyn­ku­lu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen on noin 95 pro­sent­tia.

Tämä ei kui­ten­kaan yksin ker­ro koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män ener­gian­ku­lu­tus­ta tai kus­tan­nuk­sia. Tilal­le tul­leen läm­pö­pum­pun säh­kön­ku­lu­tus on las­ket­ta­va mukaan.

Han­nu­lan aja­tus on, että pie­ni mää­rä vara­läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vää öljyä voi jois­sa­kin koh­teis­sa olla perus­tel­tu rat­kai­su, jos sil­lä voi­daan vält­tää suur­ta suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen tehon­tar­vet­ta kaik­kein kal­leim­pi­na pak­kas­jak­soi­na.

Esi­mer­kik­si 200 lit­raa öljyä mak­sai­si kah­den euron lit­ra­hin­nal­la 400 euroa.

Jos vaih­toeh­to­na oli­si 2 000 kilowat­ti­tun­tia suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä 30 sen­tin koko­nais­hin­nal­la kilowat­ti­tun­nil­ta, säh­kö mak­sai­si 600 euroa.

Esi­merk­ki on las­ken­nal­li­nen eikä osoi­ta, että öljy oli­si ylei­ses­ti säh­köä edul­li­sem­pi. Rat­kai­se­vaa on, mil­loin säh­köä tar­vi­taan, mikä on todel­li­nen koko­nais­hin­ta ja kuin­ka tehok­kaas­ti eri lait­teet muut­ta­vat oste­tun ener­gian läm­mök­si.

Samal­la kes­kus­te­luun nousi läm­mi­tys­muo­to­jen yhdis­tä­mi­nen.

Päi­vää ennen juh­laa öljy­läm­mi­tys pää­si val­ta­kun­nal­li­seen tele­vi­sioon

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen juh­la­viik­ko sai myös val­ta­kun­nal­lis­ta näky­vyyt­tä.

MTV Huo­men­ta Suo­mi vie­rai­li tors­tai­na 15. loka­kuu­ta öljy­läm­mit­tei­ses­sä koh­tees­sa ja esit­te­li nyky­päi­vän pan­nu­huo­net­ta suo­ras­sa lähe­tyk­ses­sä.

Läm­mi­tyk­sen edul­li­suut­ta ei rat­kai­se pelk­kä säh­kön kilowat­ti­tun­ti­hin­ta tai öljyn lit­ra­hin­ta. Rat­kai­se­vaa on, pal­jon­ko kotiin saa­tu läm­pö mak­saa – eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun pak­kas­ta on eni­ten.

Ohjel­ma tar­jo­si kat­so­jil­le mah­dol­li­suu­den näh­dä, mil­tä nykyi­nen öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä näyt­tää ja miten läm­mi­tys­tek­niik­ka on vuo­si­kym­men­ten aika­na muut­tu­nut.

Monel­le suo­ma­lai­sel­le öljy­läm­mi­tys tar­koit­taa edel­leen mie­li­ku­vaa van­has­ta pan­nu­huo­nees­ta ja fos­sii­li­ses­ta polt­toai­nees­ta. Käy­tän­nös­sä nykyi­nen jär­jes­tel­mä voi olla pal­jon muu­ta­kin: auto­maat­ti­ses­ti toi­mi­va läm­mi­tys­ko­ko­nai­suus, jos­sa kat­ti­la, läm­pö­pump­pu ja muu talo­tek­niik­ka täy­den­tä­vät toi­si­aan.

Kat­so MTV Huo­men­ta Suo­men lähe­tys 15.10.2026:

Kou­lu­tus, tur­val­li­suus ja huol­to ovat edel­leen yhdis­tyk­sen ydin­teh­tä­viä

Vaik­ka läm­mi­tys­tek­niik­ka on muut­tu­nut, alan osaa­mi­sen tar­ve ei ole kadon­nut.

Päin­vas­toin.

Nykyi­sis­sä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä yhdis­ty­vät usein säh­kö­tek­niik­ka, auto­maa­tio, läm­pö­pum­put, vesi­kier­toi­nen läm­mön­ja­ko sekä eri­lai­set läm­mön­läh­teet.

Jär­jes­tel­mien tur­val­li­nen asen­ta­mi­nen ja huol­ta­mi­nen vaa­tii moni­puo­lis­ta ammat­ti­tai­toa.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tys jär­jes­tää öljy- ja kaa­sua­lan vas­tuu­pä­te­vyys­ko­kei­ta ja toi­mii Tuke­sin val­tuut­ta­ma­na hen­ki­lö­ar­vioin­ti­lai­tok­se­na. Lisäk­si yhdis­tys tuot­taa tek­ni­siä suo­si­tuk­sia, tar­jo­aa neu­von­taa ja osal­lis­tuu alan yhteis­työ­hön.

Taval­li­sel­le pien­ta­loa­suk­kaal­le yhdis­tyk­sen toi­min­ta näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että läm­mi­tys­jär­jes­tel­män huol­toon tai muu­tos­töi­hin on mah­dol­lis­ta löy­tää päte­vä ammat­ti­lai­nen.

Yhdis­tyk­sen verk­ko­si­vu­jen ura­koit­si­ja­haus­ta voi etsiä teki­jöi­tä esi­mer­kik­si pol­tin­huol­toon, kat­ti­lan­vaih­toon ja öljy­säi­liön tar­kas­tuk­seen.

Myös Läm­möl­lä-leh­den teh­tä­vä­nä on tar­jo­ta tie­toa läm­mi­tyk­ses­tä, ener­gia­te­hok­kuu­des­ta ja eri jär­jes­tel­mien mah­dol­li­suuk­sis­ta ymmär­ret­tä­väs­ti.

Kun läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä toi­mii hyvin, sitä ei vält­tä­mät­tä tule aja­tel­leek­si juu­ri lain­kaan.

Kun se lak­kaa toi­mi­mas­ta tam­mi­kuun pak­ka­sil­la, osaa­van huol­ta­jan mer­ki­tys muut­tuu het­kes­sä hyvin kon­kreet­ti­sek­si.

Seit­se­män­kym­men­tä vuot­ta työ­tä ja tun­nus­tus­ta sen teki­jöil­le

Yhdis­tyk­sen his­to­ria ei ole pel­käs­tään tek­nii­kan his­to­ri­aa.

Se on myös ker­to­mus ihmi­sis­tä, jot­ka ovat suun­ni­tel­leet läm­mi­tys­lait­tei­ta, raken­ta­neet alan yri­tyk­siä, kou­lut­ta­neet asen­ta­jia, kehit­tä­neet tur­val­li­suut­ta ja pitä­neet suo­ma­lai­sia kote­ja läm­pi­mi­nä.

Tätä työ­tä halut­tiin juh­lis­taa myös 70-vuo­tis­gaa­las­sa.

Illan aika­na jaet­tiin elä­män­työ­kun­nia­mai­nin­to­ja ja huo­mioi­tiin yhdis­tyk­sen pit­kä­ai­kai­sia vai­kut­ta­jia.

Tun­nus­tus­ten saa­jien jou­kos­sa oli­vat Jari Elo, Juha­ni Laak­so ja Sep­po Kouk­ku­nen.

Pal­kit­se­mis­ten yhtey­des­sä muis­tu­tet­tiin sii­tä, kuin­ka pal­jon suo­ma­lai­nen läm­mi­ty­sa­la on muut­tu­nut yhden työ­uran aika­na.

Aika­naan kat­ti­loi­ta val­mis­tet­tiin ja myy­tiin tuhan­sit­tain. Alan kehi­tyk­seen osal­lis­tu­neet ammat­ti­lai­set ovat näh­neet niin öljy­läm­mi­tyk­sen kas­vu­vuo­det kuin nykyi­sen ener­gia­mur­rok­sen­kin.

Han­nu­la nos­taa esiin eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kai­sen kat­ti­la­suun­nit­te­lun ja val­mis­tuk­sen mer­ki­tyk­sen. Hänen mukaan­sa alan huip­pu­vuo­sien tuo­tan­to­mää­rät ovat nykyi­ses­tä näkö­kul­mas­ta lähes käsit­tä­mät­tö­miä.

Pal­kit­tu­jen elä­män­työs­tä ja kun­nia­mai­nin­to­jen perus­te­luis­ta ker­ro­taan tar­kem­min eril­li­ses­sä Läm­möl­lä-leh­den artik­ke­lis­sa.

Onnis­tu­neen juh­lan taka­na oli tuhan­sia pie­niä yksi­tyis­koh­tia

Vaik­ka juh­lail­lan pää­osas­sa oli­vat yhdis­tyk­sen his­to­ria ja ihmi­set, myös itse tilai­suu­teen oli panos­tet­tu.

Jär­jes­te­lyis­tä vas­ta­si Rian­no Com­mu­nica­tions Oy, jon­ka toi­mi­tus­joh­ta­ja Riit­ta Auvi­nen kuvai­lee onnis­tu­nut­ta tapah­tu­maa monen näky­mät­tö­män yksi­tyis­koh­dan sum­mak­si.

– Kaik­ki meni suo­ras­taan soti­laal­li­sen mal­lik­kaas­ti, Riit­ta Auvi­nen nau­rah­taa.

Auvi­nen ker­too, että suu­ren juh­la­ti­lai­suu­den toteut­ta­mi­seen kuu­luu val­ta­va mää­rä ennak­ko­työ­tä.

Vie­raat, tar­joi­lut, esiin­ty­jät, tek­niik­ka, aika­tau­lut ja luke­mat­to­mat käy­tän­nön jär­jes­te­lyt on saa­ta­va toi­mi­maan yhdes­sä.

– Juh­lat onnis­tu­vat par­hai­ten sil­loin, kun vie­raat eivät kiin­ni­tä jär­jes­te­lyi­hin mitään huo­mio­ta, Auvi­nen tote­aa.

Ammat­ti­lai­sel­le tapah­tu­mien jär­jes­tä­mi­nen on arki­päi­vää, mut­ta asiak­kaal­le ja vie­rail­le juh­la on usein ainut­ker­tai­nen.

Sik­si Auvi­sen mukaan tär­kein­tä ei ole pel­käs­tään aika­tau­lus­sa pysy­mi­nen.

– Jokai­nen tapah­tu­ma on asiak­kaal­le ja vie­rail­le ainut­ker­tai­nen. Tär­ke­ää on elä­myk­sel­li­syys ja ennen kaik­kea se, että juh­las­ta jää hyvät muis­tot, Auvi­nen koros­taa.

Auvi­nen nos­taa esiin myös ammat­ti­tai­toi­sen juon­ta­jan mer­ki­tyk­sen. Juon­ta­ja kul­jet­taa ohjel­maa eteen­päin, pitää tun­nel­maa yllä ja pys­tyy rea­goi­maan yllä­tyk­siin.

LEY juh­las­sa täs­tä teh­tä­väs­tä huo­leh­ti Noo­ra Kar­ma.

Myös Han­nu­la on tyy­ty­väi­nen illan kul­kuun. Hänen mukaan­sa ohjel­ma ete­ni suun­ni­tel­lus­ti, eikä juh­laan syn­ty­nyt kii­reen tun­tua.

Vie­rail­ta saa­tu palau­te oli myön­teis­tä.

Tule­vai­suu­den kysy­mys: saa­ko jokai­nen vali­ta kotiin­sa sopi­van läm­mi­tyk­sen?

Seit­se­män­kym­men­tä vuot­ta täyt­tä­neen yhdis­tyk­sen tule­vai­suus ei ole itses­tään­sel­vyys.

Läm­mi­ty­sa­la muut­tuu edel­leen nopeas­ti, ja samal­la myös jär­jes­tö­jen on uudis­tut­ta­va.

Han­nu­la ker­too yhdis­tyk­sen talou­del­li­sen tilan­teen ole­van haas­ta­va. Jäse­nis­tön säi­lyt­tä­mi­nen ja uusien toi­mi­joi­den saa­mi­nen mukaan ovat tule­vai­suu­den kan­nal­ta kes­kei­siä kysy­myk­siä.

Hän toi­voi­si yhdis­tyk­seen lisää myös sel­lai­sia läm­mi­ty­sa­lan yri­tyk­siä, joi­den toi­min­ta ei enää kes­ki­ty öljy­polt­ti­miin.

Esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu­ja asen­ta­vil­la yri­tyk­sil­lä voi­si hänen mie­les­tään olla luon­te­va paik­ka osa­na laa­jem­paa läm­mi­ty­sa­lan yhteis­työ­tä.

Tämä kuvas­taa yhdis­tyk­sen tule­vai­suu­den kan­nal­ta tär­ke­ää muu­tos­ta.

Kysy­mys ei ole enää pel­käs­tään öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, vaan sii­tä, miten ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia voi­daan läm­mit­tää ener­gia­te­hok­kaas­ti, tur­val­li­ses­ti ja mah­dol­li­sim­man vähä­pääs­töi­ses­ti.

Suo­mes­sa on pal­jon eri­lai­sia talo­ja, joi­den läm­mi­tys­rat­kai­sut, sijain­ti, tek­ni­nen kun­to ja omis­ta­jien talou­del­li­set mah­dol­li­suu­det poik­kea­vat toi­sis­taan.

Yhteen taloon maa­läm­pö voi olla erin­omai­nen rat­kai­su. Toi­seen sopii ilma-vesi­läm­pö­pump­pu. Kol­man­nes­sa jär­ke­vin­tä voi olla nykyi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män päi­vit­tä­mi­nen ja täy­den­tä­mi­nen.

Läm­mi­tys­tek­nii­kan tule­vai­suus ei vält­tä­mät­tä ole yhden ener­gia­muo­don varas­sa. Par­haim­mil­laan eri rat­kai­sut täy­den­tä­vät toi­si­aan – ja anta­vat pien­ta­loa­suk­kaal­le enem­män vaih­toeh­to­ja.

Han­nu­lan mukaan pää­tök­sen­teos­sa pitäi­si tun­nis­taa nykyis­tä parem­min myös hybri­di­läm­mi­tyk­sen mah­dol­li­suu­det ja säh­kö­ver­kon huip­pu­te­hon hal­lin­ta.

Kyse on samal­la huol­to­var­muu­des­ta.

Mitä useam­pia toi­mi­via läm­mi­tys­vaih­toeh­to­ja on käy­tet­tä­vis­sä, sitä enem­män kiin­teis­tö­no­mis­ta­jal­la on mah­dol­li­suuk­sia varau­tua ener­gian hin­nan­vaih­te­lui­hin ja eri­lai­siin häi­riö­ti­lan­tei­siin.

Yksit­täi­sen talon toi­min­ta­var­muus riip­puu kui­ten­kin myös säh­kö­riip­pu­vuu­des­ta: esi­mer­kik­si öljy­pol­tin ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män pum­put tar­vit­se­vat taval­li­ses­ti säh­köä toi­miak­seen.

Seit­se­män­kym­me­nen vuo­den aika­na öljy­läm­mi­tys on muut­tu­nut uuden ajan muka­vuus­tek­nii­kas­ta osak­si yhä moni­puo­li­sem­paa läm­mi­tys­rat­kai­su­jen koko­nai­suut­ta.

Samal­la Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen teh­tä­vä on laa­jen­tu­nut.

Mut­ta lopul­ta kysy­mys on edel­leen samas­ta asias­ta kuin vuon­na 1956.

Sii­tä, että suo­ma­lai­sis­sa kodeis­sa oli­si läm­min­tä myös huo­men­na.