FinnBuild 2026: Rakennusala odottaa parempia aikoja – lämpöpumput, tekoäly ja sähkön hinta puhuttavat myös pientaloasukasta
Rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaiset kokoontuivat syys–lokakuun vaihteessa Helsingin Messukeskukseen FinnBuild 2026 ‑messuille. Yli 15 000 kävijää houkutelleessa tapahtumassa puhuttivat erityisesti rakennusalan tulevaisuus, tekoäly, datakeskukset, energian hinnan vaihtelut ja lämpöpumppujen uudet kylmäaineet. Vaikka FinnBuild on ammattilaistapahtuma, monet sen keskeisistä teemoista näkyvät lähivuosina myös tavallisten omakoti- ja rivitaloasujien arjessa.
Rakennusalalla on takanaan vaikeita vuosia. Uudisrakentaminen on ollut vähäistä, yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja alan tulevaisuuteen on liittynyt runsaasti epävarmuutta.
Syyskuun 29. päivästä lokakuun 1. päivään järjestetyillä FinnBuild-messuilla tunnelma oli kuitenkin monen osallistujan mielestä aiempaa valoisampi. Helsingin Messukeskuksen käytävillä ja osastoilla puhuttiin paitsi uusista tuotteista ja teknologioista myös siitä, milloin rakennusalan odotettu elpyminen pääsee kunnolla vauhtiin.
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka) teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen kuvaili messujen yleisilmettä mukavaksi ja melko vilkkaaksi.
– Tunnelma oli positiivisen puolella myös tulevaisuuden suhteen. Suhdannekääntymä kohtelee eri yrityksiä eri tavoilla ja erilaisilla aikatauluilla, mutta odotukset taitavat olla kääntymässä parempaan suuntaan, Juhani Hyvärinen arvioi.
Myös korkeakoulujen edustajien havainnot olivat samansuuntaisia. LAB-ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö ja projektipäällikkö Heidi Bailey osallistui FinnBuildiin ensimmäistä kertaa.
– Tunnelma oli hyvä, jotenkin innostunut, Heidi Bailey kuvailee.
Rakennusalan varovainen optimismi näkyi messukäytävillä, mutta tulevaisuuden suurimmat kysymykset liittyvät yhä investointeihin, energian hintaan ja uuden teknologian hyödyntämiseen.
Lämpöpumppujen kylmäaineet muuttuvat – mitä se tarkoittaa omakotitalossa?
Yksi pientaloasukkaiden kannalta kiinnostavimmista teknisistä muutoksista liittyy lämpöpumppuihin ja niiden kylmäaineisiin.
EU:n uudistunut F‑kaasuasetus ohjaa lämpöpumppu- ja kylmälaitealaa vähentämään voimakkaasti ilmastoa lämmittävien fluorattujen kylmäaineiden käyttöä. Tämä vaikuttaa vähitellen markkinoille tuleviin laitteisiin, niiden suunnitteluun, asennuksiin ja huoltoon.
Tilalle tulee vaihtoehtoisia kylmäaineita, joista yksi on R290 eli puhdistettu propaani. Sen ilmastovaikutus kylmäaineena on pieni verrattuna moniin perinteisiin fluorattuihin kylmäaineisiin.
Myös Hyvärinen nosti uudet kylmäaineet yhdeksi messuilla mieleen jääneistä aiheista.
Käytännössä muutos tarkoittaa omakotitalon omistajalle ennen kaikkea sitä, että lämpöpumppua uusittaessa tarjolla on uudenlaisia laiteratkaisuja. Samalla korostuu ammattitaito: esimerkiksi propaani on palava kylmäaine, joten laitteiden turvallinen rakenne, sijoittelu ja asennusvaatimukset on huomioitava huolellisesti.
Vanhaa, toimivaa lämpöpumppua ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa pelkästään uuden F‑kaasuasetuksen vuoksi. Laitteen huollettavuus ja kylmäaineen saatavuus kannattaa sen sijaan ottaa huomioon tulevia hankintoja ja korjauksia suunniteltaessa.

Sähkön hinta ja sen vaihtelut kiinnostavat entistä enemmän
Lämmityksen sähköistyminen, lämpöpumput, sähkökattilat ja rakennusten automaatio ovat muuttaneet sitä, miten kiinteistöjen energiankulutusta voidaan ohjata.
Samaan aikaan sähkön hinnan voimakkaat vaihtelut herättävät kysymyksiä niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.
Hyvärisen mukaan messukeskusteluissa pohdittiin erityisesti energian hinnan tulevaa kehitystä sekä hintavaihteluiden nopeutta ja suuruutta.
– Itse seuraan sitä, mitä ratkaisuja esitetään hintavaihteluun varautumiseen ja jopa siitä hyötymiseen, Hyvärinen kertoo.
Pientaloasukkaalle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi älykkäästi ohjattavaa lämminvesivaraajaa, lämmityksen ajoittamista edullisemmille sähkötunneille tai hybridilämmitystä, jossa käytetään tilanteen mukaan useampaa lämmönlähdettä.
Kun järjestelmä pystyy hyödyntämään edullista energiaa ja vähentämään kulutusta kalliimpina tunteina, sähkölaskua voidaan parhaimmillaan pienentää asumismukavuudesta tinkimättä.
Hyöty riippuu kuitenkin muun muassa sähkösopimuksesta, rakennuksen lämmönvarauskyvystä, käytössä olevista laitteista ja niiden ohjauksesta.

Tekoäly ja rakennusten automaatio eivät ole enää tulevaisuuden puhetta
Tekoäly nousi esiin useissa FinnBuildin ohjelmasisällöissä ja osastokeskusteluissa.
Rakennusalalla tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi suunnittelussa, tiedonhallinnassa, kiinteistöjen ylläpidossa ja energiankulutuksen optimoinnissa.
Tavallisen asukkaan näkökulmasta kehitys näkyy vähitellen yhä älykkäämpinä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelminä. Rakennus voi esimerkiksi hyödyntää sääennusteita, sisälämpötiloja ja sähkön hintatietoja lämmityksen ohjaamisessa.
LUT-yliopiston kehitysjohtaja Kirsi Taivalantti havaitsi messuilla talotekniikan ja automaation vahvan aseman.
– Talotekniikka oli vahvasti esillä ja siten myös äly- ja automaatioratkaisut. Vähähiilisyys on joissakin tuoteryhmissä tietysti tärkeä argumentti, mutta muuten jäin kaipailemaan enemmän kokonaisvaltaisia vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja, Kirsi Taivalantti toteaa.
Taivalantin huomio nostaa esiin tärkeän kysymyksen: yksittäinen energiatehokas laite ei vielä tee koko rakennuksesta energiatehokasta.
Todelliset hyödyt syntyvät, kun lämmitys, ilmanvaihto, rakennuksen rakenteet ja automaatio toimivat tarkoituksenmukaisesti yhdessä.
Tulevaisuuden älykoti ei välttämättä tarvitse lisää laitteita, vaan ennen kaikkea järjestelmiä, jotka osaavat toimia yhdessä ja käyttää energiaa oikeaan aikaan.
Datakeskukset rakentavat uutta – mutta vaikuttavatko ne myös sähkölaskuun?
Yksi messujen kiinnostavimmista keskustelunaiheista oli datakeskusrakentaminen.
Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan suuria datakeskuksia, joiden taustalla vaikuttavat muun muassa digitalisaatio, pilvipalvelut ja tekoälyn kasvava laskentatarve.
Datakeskushankkeet voivat tuoda rakennus- ja talotekniikka-alalle merkittäviä investointeja ja työmahdollisuuksia tilanteessa, jossa perinteinen asuntorakentaminen on ollut hiljaista.
Toisaalta datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä, mikä herättää kysymyksiä sähköntuotannosta, siirtoverkoista ja tulevasta hintakehityksestä.
– Datakeskusrakentamista ja tekoälyteemoja ei voi tällä hetkellä välttää missään, Taivalantti kuvailee.
Pientaloasukkaan kannalta datakeskusten merkitys ei rajoitu sähkönkulutukseen. Niiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan sopivissa olosuhteissa hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkoissa.
Siten datakeskus voi olla paitsi suuri sähkönkäyttäjä myös paikallinen lämmönlähde. Kokonaisvaikutukset riippuvat kuitenkin hankkeen toteutuksesta, energiantuotannosta ja siitä, saadaanko hukkalämpö tehokkaasti hyötykäyttöön.

Rakennusalan osaajille riittää tarvetta myös tulevaisuudessa
Uudet teknologiat eivät muuta pelkästään rakennusten toimintaa, vaan myös niitä suunnittelevien, asentavien ja huoltavien ammattilaisten työtä.
LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu esittelivät FinnBuildissä yhteisellä osastollaan rakennusalan koulutusmahdollisuuksia.
LABin Bailey kertoo, että kiinnostusta herättivät esimerkiksi LUTin käynnistyvä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kandidaatti- ja maisterikoulutus sekä LABin rakennusalan koulutusvaihtoehdot, erityisesti rakennusmestarin koulutus.
Myös Taivalantti yllättyi jatkokoulutuksen herättämästä kiinnostuksesta.
– Korkeakouluna meillä on tarjota opiskelumahdollisuuksia jatko-opintoihin ja pätevöitymiseen alalla, ja tämä kiinnosti jopa ennakoimaamme enemmän, Taivalantti kertoo.
Koulutuksen merkitys korostuu myös tavallisen kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kun lämmitys‑, ilmanvaihto- ja automaatiojärjestelmät monimutkaistuvat, niiden suunnittelu, asentaminen ja huoltaminen vaativat jatkuvasti päivittyvää osaamista.
Kiertotalous näkyi myös messujen palkituissa innovaatioissa
FinnBuildissä huomioitiin myös rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous.
FinnBuild Highlights ‑kilpailun yleisöäänestyksen voitti Condicon-suojaseinäjärjestelmä, jolle myönnettiin Suomen Messusäätiön 15 000 euron palkinto.
Kyseessä on uudelleenkäytettävä, modulaarinen osastointijärjestelmä, jolla voidaan korvata perinteisiä kertakäyttöisiä pölysuojaseiniä esimerkiksi korjausrakentamisessa.
Vaikka tuote on suunnattu ensisijaisesti rakennusalan ammattilaisille, sen taustalla oleva ajatus koskee myös kotien remontointia: materiaaleja kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti, ja turhaa jätettä voidaan vähentää jo työmenetelmiä suunniteltaessa.
Taivalantti arvioi, että tulevina vuosina myös bio- ja puupohjaiset rakennusmateriaalit sekä viherrakentaminen voivat saada lisää jalansijaa.
Lämpöpumppujen uudet kylmäaineet, älykäs lämmityksen ohjaus ja energian hintavaihteluihin varautuminen ovat kehityssuuntia, jotka kannattaa huomioida seuraavaa talotekniikkaremonttia suunniteltaessa.
Mitä FinnBuildistä jäi käteen tavalliselle pientaloasukkaalle?
FinnBuild ei ole varsinainen kuluttajamessu, eikä sen tarkoituksena ole esitellä yksinomaan omakotitaloihin sopivia tuotteita. Silti messuilla käsitellyt muutokset vaikuttavat vähitellen lähes jokaiseen kotiin.
Lämpöpumppujen kylmäaineet uudistuvat, rakennusten automaatio kehittyy ja energiankulutusta voidaan ohjata entistä tarkemmin. Samalla energian hinnan vaihtelut lisäävät kiinnostusta joustaviin lämmitysratkaisuihin.
Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa uuteen vain siksi, että markkinoille tulee uusia teknologioita.
Hyvärisen mielestä monet uudet ratkaisut ovat jo muuttumassa tavalliseksi osaksi talotekniikkaa.
– Uudet ratkaisut arkipäiväistyvät ja tulevat osaksi valtavirtaa, mikä on hyvä asia, Hyvärinen toteaa.
Tämä on ehkä myös FinnBuild 2026 ‑messujen tärkein viesti pientaloasukkaalle: tulevaisuuden energiatehokas koti ei synny välttämättä yhdellä suurella remontilla, vaan järkevillä, yhteensopivilla ja oikeaan aikaan tehdyillä parannuksilla.








FAKTA: FinnBuild 2026
- Ajankohta: 29.9.–1.10.2026
- Paikka: Helsingin Messukeskus
- Kävijöitä: yli 15 000
- Näytteilleasettajayrityksiä: yli 400
- Näytteilleasettajien asiantuntijoita: yli 3 300
- Keskeisiä teemoja: talotekniikka, tekoäly, energiasiirtymä, rakennusalan suhdanteet, kiertotalous ja vähähiilinen rakentaminen
- FinnBuild Highlights ‑voittaja: Condicon-suojaseinäjärjestelmä, palkinto 15 000 euroa
- SPAN 24 ‑puusiltakilpailu: kestävimmän sillan ja parhaan suunnittelun palkinnot Ryhmä Rämälle, esteettisimmän sillan palkinto Lohiksen Enkeleille
- Seuraava FinnBuild: 3.–5.10.2028
- Lisätietoja: https://finnbuild.messukeskus.com/
Lähteet: Helsingin Messukeskuksen mediatiedote 1.10.2026 sekä Lämmöllä-lehden sähköpostihaastattelut.
Lue lisää: Lämpöpumppujen uusi aika: vanhat kylmäaineet väistyvät vähitellen
Lue lisää: Lämpöpumppujen kylmäaineet muuttuvat ja se näkyy lämpöpumpputarjonnassa
Lue lisää: Hukkalämpöä verkkoon: datakeskukset ovat energiamahdollisuus
Lue lisää: Taloudellinen ja ekologinen ratkaisu löytyi hybridilämmityksestä
Lue lisää: Kallion seurakunta näyttää mallia: Poistoilma lämmittää nyt satavuotiasta arvotaloa






0 kommenttia