Tam­pe­reel­la 20.–22. loka­kuu­ta jär­jes­te­tyt Ener­gia­mes­sut koko­si­vat yhteen lähes 6 400 kävi­jää ja kaik­ki­aan noin 7 800 ener­gia-alan asian­tun­ti­jaa. Kol­mi­päi­väi­sen tapah­tu­man puhee­nai­heik­si nousi­vat säh­kön hin­nan kehi­tys, data­kes­kus­ten kas­va­va ener­gian­tar­ve, huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen sekä eri läm­mi­tys­muo­to­jen yhdis­tä­mi­nen. Läm­möl­lä-leh­ti tapa­si mes­suil­la Oilo­nin Tapio Mur­to­sen, Kau­ko­ran Ila­ri Vaa­ran ja Tai­to­ta­lon Mark­ku Har­maa­lan. Hei­dän mukaan­sa tule­vai­suu­den ener­gia­rat­kai­suis­sa koros­tu­vat jous­ta­vuus, ener­gia­te­hok­kuus ja osaa­mi­nen.

Tam­pe­reen Mes­su- ja Urhei­lu­kes­kuk­ses­sa riit­ti loka­kuus­sa vili­nää, kun ener­gia-alan yri­tyk­set, asian­tun­ti­jat, päät­tä­jät ja tek­no­lo­gian kehit­tä­jät kokoon­tui­vat Ener­gia­mes­suil­le. Kol­men päi­vän aika­na tapah­tu­mas­sa vie­rai­li lähes 6 400 kävi­jää. Kun mukaan las­ke­taan näyt­teil­lea­set­ta­jat ja muut alan ammat­ti­lai­set, osal­lis­tu­jia oli noin 7 800.

Mes­suil­la oli yli 350 yri­tys­tä ja yhteen­sä noin 1 300 näyt­teil­lea­set­ta­jien edus­ta­jaa. Asian­tun­ti­ja­pu­hu­jia oli yli sata.

Tapah­tu­man laa­juus ker­too sii­tä, kuin­ka monel­le toi­mia­lal­le ener­gia­mur­ros nykyi­sin ulot­tuu. Kyse ei ole enää pel­käs­tään sii­tä, mil­lä säh­köä ja läm­pöä tuo­te­taan. Yhtä tär­keik­si kysy­myk­sik­si ovat nous­seet ener­gian varas­toin­ti, siir­tä­mi­nen, käyt­tö­var­muus, jär­jes­tel­mien ohjaa­mi­nen sekä eri tuo­tan­to­muo­to­jen yhteen­so­vit­ta­mi­nen.

Mes­su­jen viral­li­siin tee­moi­hin kuu­lui­vat data­kes­kuk­set, vety­ta­lous, kier­to­ta­lous ja uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot. Ohjel­ma­la­voil­la käsi­tel­tiin lisäk­si säh­köis­ty­mis­tä, ener­gian varas­toin­tia, huol­to­var­muut­ta ja teol­li­suu­den ener­gia­rat­kai­su­ja.

Läm­möl­lä-leh­den haas­tat­te­luis­sa nousi kui­ten­kin yksi aihe ylit­se mui­den: miten ener­gi­aa voi­daan tule­vai­suu­des­sa tuot­taa ja käyt­tää mah­dol­li­sim­man talou­del­li­ses­ti tilan­tees­sa, jos­sa säh­kön kysyn­tä kas­vaa ja ener­gia­mark­ki­noi­den ennus­tet­ta­vuus on hei­ken­ty­nyt?

Säh­kön hin­ta puhut­ti niin yri­tyk­siä kuin koti­ta­louk­sia

Oilon Group Oy:n lii­ke­toi­min­ta­joh­ta­ja Tapio Mur­to­sen mukaan säh­kön hin­ta oli yksi Ener­gia­mes­su­jen kes­kei­sim­mis­tä kes­kus­te­lu­nai­heis­ta.

Eri­tyi­ses­ti data­kes­kus­ten raken­ta­mi­nen ja nii­den kas­va­va säh­kön­ku­lu­tus herät­ti­vät kysy­myk­siä sii­tä, miten lisään­ty­vä kysyn­tä vai­kut­taa tule­vai­suu­des­sa säh­kön hin­taan.

– Kyl­lä­hän isoin puhee­nai­he täl­lä het­kel­lä on ener­gian hin­ta. Säh­kön hin­ta on monen huu­lil­la. Data­kes­kuk­sia raken­ne­taan, ja nii­den säh­kön­ku­lu­tus on aika­moi­sen suur­ta. Sen vai­ku­tuk­set teol­li­suu­den ja yksi­tyi­sih­mis­ten käyt­tä­män säh­kön hin­taan ovat puhu­tut­ta­neet aika pal­jon, Tapio Mur­to­nen ker­too.

Huo­li on ymmär­ret­tä­vä. Säh­köis­ty­mi­nen ete­nee saman­ai­kai­ses­ti teol­li­suu­des­sa, lii­ken­tees­sä ja läm­mi­tyk­ses­sä. Uudet data­kes­kuk­set tuo­vat säh­kö­jär­jes­tel­mään mer­kit­tä­viä kulu­tus­koh­tei­ta, vaik­ka nii­den toteu­tu­mi­nen ja vai­ku­tuk­set riip­pu­vat monis­ta teki­jöis­tä.

Kas­va­va säh­kön­ku­lu­tus ei kui­ten­kaan yksin rat­kai­se tule­vaa hin­ta­ta­soa. Myös uuden säh­kön­tuo­tan­non raken­ta­mi­nen, siir­to­verk­ko­jen kapa­si­teet­ti, kulu­tuk­sen ajoit­tu­mi­nen ja mark­ki­na­ti­lan­ne vai­kut­ta­vat sii­hen, mil­lai­sek­si säh­kön hin­ta muo­dos­tuu.

Mur­to­sen mukaan ener­gia­mark­ki­noi­den muu­tok­set näky­vät myös kan­sain­vä­li­ses­ti. Venä­jän hyök­käys­so­ta Ukrai­naan muut­ti eri­tyi­ses­ti Euroo­pan maa­kaa­su­mark­ki­noi­ta ja pakot­ti etsi­mään uusia toi­mi­tus­reit­te­jä ja ener­gia­rat­kai­su­ja.

Epä­var­muu­den kes­kel­lä koros­tuu mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää eri­lai­sia ener­gia­läh­tei­tä.

Säh­kön hin­ta, data­kes­kus­ten kas­va­va ener­gian­tar­ve ja eri ener­gia­läh­tei­den yhdis­tä­mi­nen nousi­vat Ener­gia­mes­su­jen kes­kei­sik­si puhee­nai­heik­si.

Data­kes­kus­ten huk­ka­läm­pö kiin­nos­taa yhä enem­män

Data­kes­kuk­set eivät olleet mes­suil­la esil­lä pel­käs­tään suu­ri­na säh­kön­ku­lut­ta­ji­na. Nii­hin liit­tyy myös mer­kit­tä­vä mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää muu­ten huk­kaan mene­vää läm­pö­ener­gi­aa.

Data­kes­kus­ten pal­ve­li­met tuot­ta­vat run­saas­ti läm­pöä, joka on pois­tet­ta­va lait­tei­den jääh­dyt­tä­mi­sek­si. Sopi­val­la tek­nii­kal­la tätä läm­pöä voi­daan ottaa tal­teen ja hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa.

Oilon esit­te­li mes­suil­la teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­ja, joi­den avul­la mata­la­läm­pöis­tä huk­ka­läm­pöä voi­daan nos­taa kor­keam­paan, hyö­ty­käyt­töön sovel­tu­vaan läm­pö­ti­laan.

– Oilon on kehit­tä­nyt ja val­mis­ta­nut läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gi­aa jo 2000-luvun alus­ta läh­tien. Näi­tä läm­pö­pump­pu­ja käy­te­tään esi­mer­kik­si data­kes­kuk­sis­sa, jois­ta tule­va huk­ka­läm­pö saa­daan hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la hyö­dyn­net­tyä kau­ko­läm­mös­sä, Mur­to­nen ker­too.

Huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sen kan­nat­ta­vuus riip­puu muun muas­sa data­kes­kuk­sen sijain­nis­ta, läm­pö­ti­la­ta­sois­ta ja sii­tä, kuin­ka lähel­lä sopi­va läm­mön­käyt­tä­jä tai kau­ko­läm­pö­verk­ko sijait­see.

Par­haim­mil­laan data­kes­kus voi kui­ten­kin muut­tua pel­käs­tä säh­kön­ku­lut­ta­jas­ta myös mer­kit­tä­väk­si läm­mön­tuot­ta­jak­si.

Sama kehi­tys­suun­ta näkyi mes­su­jen ohjel­mas­sa laa­jem­min­kin. Data­kes­kus­ten ener­gian­ku­lu­tus, huk­ka­läm­mön tal­teen­ot­to ja ener­gia­jär­jes­tel­mien yhteen­so­vit­ta­mi­nen oli­vat esil­lä myös alan asian­tun­ti­ja­se­mi­naa­reis­sa.

Oilo­nin uusi pol­tin­tek­niik­ka mah­dol­lis­taa polt­toai­neen vaih­ta­mi­sen

Oilo­nin mes­suo­sas­tol­la esi­tel­tiin myös uut­ta modu­laa­ris­ta pol­tin­rat­kai­sua, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa tule­vai­suu­des­sa siir­ty­mis­tä polt­toai­nees­ta toi­seen.

Mur­to­sen mukaan tek­no­lo­gian kes­kei­nen aja­tus on, ettei alku­pe­räi­sen polt­toai­ne­va­lin­nan tar­vit­se vält­tä­mät­tä mää­rit­tää koko läm­mi­tys­jär­jes­tel­män tule­vai­suut­ta.

– Jos täl­lä het­kel­lä maa­kaa­sua on saa­ta­vil­la ja inves­toin­ti teh­dään maa­kaa­sul­le, mut­ta myö­hem­min bio­öl­jyä tai bio­kaa­sua tulee saa­ta­vil­le, polt­toai­neen vaih­to pys­ty­tään teke­mään suh­teel­li­sen pie­nil­lä muu­tok­sil­la, Mur­to­nen selit­tää.

Modu­laa­ri­suus tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että polt­ti­men raken­ne muo­dos­tuu eril­li­sis­tä koko­nai­suuk­sis­ta, joi­ta voi­daan muut­taa tai päi­vit­tää tar­peen mukaan.

Täl­lai­nen ajat­te­lu on ajan­koh­tais­ta eri­tyi­ses­ti teol­li­suu­des­sa ja suu­ris­sa läm­pö­lai­tok­sis­sa, jois­sa lai­tein­ves­toin­nit teh­dään usein vuo­si­kym­me­nik­si.

Myös pien­ta­loa­suk­kail­le Mur­to­nen nos­taa esiin mah­dol­li­suu­den jat­kaa nykyi­sen öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män käyt­töä uusiu­tu­val­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä.

HVO-poh­jai­nen uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy voi kor­va­ta fos­sii­li­sen kevyen polt­to­öl­jyn sovel­tu­vis­sa jär­jes­tel­mis­sä. Ennen polt­toai­neen vaih­ta­mis­ta on kui­ten­kin var­mis­tet­ta­va polt­ti­men ja jär­jes­tel­män yhteen­so­pi­vuus sekä mah­dol­li­set muu­tos­tar­peet.

– Jos oma­ko­ti­ta­lon säi­liös­sä on täl­lä het­kel­lä kevyt­tä polt­to­öl­jyä, hyvin pie­nil­lä polt­ti­men muu­tok­sil­la tai sää­döil­lä se saa­daan toi­mi­maan uusiu­tu­val­la läm­mi­ty­söl­jyl­lä. Kaik­ki uudet toi­mit­ta­mam­me polt­ti­met sovel­tu­vat sii­hen jo suo­raan, Mur­to­nen ker­too.

Kau­ko­ra esit­te­li uusia läm­pö­pump­pu­ja ja säh­kö­kat­ti­loi­ta

Kau­ko­ra Oy:n pro­jek­ti­myy­jä Ila­ri Vaa­ra ker­too, että mes­suil­la riit­ti kiin­nos­tus­ta sekä uusiin läm­pö­pump­pui­hin että säh­kö­kat­ti­loi­hin.

Kau­ko­ran osas­tol­la esi­tel­tiin muun muas­sa R290-kyl­mä­ai­net­ta käyt­tä­viä ilma-vesi­läm­pö­pump­pu­ja, säh­kö­kat­ti­loi­ta, pus­ku­ri­va­raa­jia ja maa­läm­pö­rat­kai­su­ja.

R290 tar­koit­taa pro­paa­nia, joka on luon­nol­li­nen kyl­mä­ai­ne. Sen mer­ki­tys läm­pö­pump­pu­mark­ki­noil­la kas­vaa, kun kyl­mä­ai­nei­ta kos­ke­va sään­te­ly ohjaa val­mis­ta­jia vähen­tä­mään voi­mak­kaas­ti ilmas­toa läm­mit­tä­vien fluo­rat­tu­jen kyl­mä­ai­nei­den käyt­töä.

– Halusim­me tuo­da näy­til­le uudet pro­paa­ni­läm­pö­pump­pum­me. Luon­nol­li­set kyl­mä­ai­neet tule­vat nyt rymi­näl­lä myös oma­ko­ti­ta­lo­jen käyt­töön, Vaa­ra ker­too.

Luon­nol­li­siin kyl­mä­ai­nei­siin siir­ty­mi­nen ei ole pelk­kä tek­ni­nen yksi­tyis­koh­ta. Se vai­kut­taa lait­tei­den suun­nit­te­luun, asen­nuk­seen, tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­siin ja alan ammat­ti­lais­ten osaa­mis­tar­pei­siin.

Kau­ko­ran osas­tol­la esi­tel­lyt säh­kö­kat­ti­lat puo­les­taan kiin­nos­ti­vat eri­tyi­ses­ti läm­pö­lai­tos­ten edus­ta­jia.

Nii­tä voi­daan käyt­tää esi­mer­kik­si vara­läm­mön­läh­tee­nä tai kesä­ai­kai­ses­sa läm­mön­tuo­tan­nos­sa, jol­loin mui­ta tuo­tan­to­lait­tei­ta ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se pitää jat­ku­vas­ti käyn­nis­sä.

Lisäk­si esil­lä oli Geo-mal­lis­ton maa­läm­pö­rat­kai­su­ja, jois­ta Vaa­ra nos­ti haas­tat­te­lus­sa esiin 60 ja 120 kilowa­tin koko­luo­kat.

Hybri­di­läm­mi­tys nousi yhdek­si tule­vai­suu­den rat­kai­suis­ta

Vaik­ka mes­suil­la esi­tel­tiin run­saas­ti yksit­täi­siä lait­tei­ta ja tek­no­lo­gioi­ta, Kau­ko­ran osas­tol­la kes­kus­te­lu kään­tyi Vaa­ran mukaan yhä useam­min nii­den yhdis­tä­mi­seen.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­miä ei enää vält­tä­mät­tä suun­ni­tel­la vain yhden ener­gia­läh­teen varaan. Sen sijaan samaan koko­nai­suu­teen voi­daan liit­tää esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu, säh­kö­kat­ti­la, ener­gia­va­raa­ja ja toi­nen läm­mön­tuo­tan­to­ta­pa.

– Puhu­taan ilma-vesi­läm­pö­pum­puis­ta, maa­läm­mös­tä ja kat­ti­lois­ta. Nii­den yhdis­tä­mi­nen ja moni­puo­lis­ta­mi­nen on sel­keäs­ti nous­sut kes­kus­te­luis­sa esiin. Kiin­nos­tus­ta on sii­hen, miten useam­paa rat­kai­sua voi­daan käyt­tää saman­ai­kai­ses­ti, Vaa­ra ker­too.

Täl­lai­sis­sa hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä auto­maa­tiol­la on kes­kei­nen roo­li.

Jär­jes­tel­män pitää tun­nis­taa, mil­loin mitä­kin läm­mön­läh­det­tä kan­nat­taa käyt­tää. Valin­taan voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si ulko­läm­pö­ti­la, säh­kön hin­ta, läm­mön­tar­ve ja eri lait­tei­den hyö­ty­suh­teet.

Hybri­di­läm­mi­tyk­sen idea ei ole käyt­tää mah­dol­li­sim­man mon­taa lai­tet­ta, vaan vali­ta kul­loi­seen­kin tilan­tee­seen sopi­vin läm­mön­tuo­tan­to­ta­pa.

Vaa­ra näkee hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä mah­dol­li­suuk­sia myös oma­ko­ti­ta­loil­le.

– Alkuin­ves­toin­ti voi olla vähän suu­rem­pi, mut­ta kun pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään aina edul­li­sin­ta rat­kai­sua ker­ral­laan, se voi olla pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kan­nat­ta­vaa, Vaa­ra arvioi.

Kan­nat­ta­vuus riip­puu kui­ten­kin aina raken­nuk­ses­ta, nykyi­ses­tä läm­mi­tys­jär­jes­tel­mäs­tä, inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta ja ener­gian hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä.

Kai­kil­le taloil­le moni­mut­kai­nen hybri­di­jär­jes­tel­mä ei ole tar­peen. Toi­sis­sa koh­teis­sa nykyi­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män täy­den­tä­mi­nen voi kui­ten­kin olla talou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­pää kuin sen kor­vaa­mi­nen koko­naan.

Teko­ä­ly ja läm­pö­va­ras­tot nousi­vat esiin kou­lut­ta­jan sil­min

Tai­to­ta­lon ener­gia-alan kou­lut­ta­ja Mark­ku Har­maa­la tar­kas­te­li mes­su­jen antia hie­man toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta.

Hänen huo­mion­sa kiin­nit­tyi eri­tyi­ses­ti teko­ä­lyä hyö­dyn­tä­viin rat­kai­sui­hin ja uusiin ener­gian varas­toin­ti­tek­nii­koi­hin.

– Teko­ä­ly­jut­tu­ja on enem­män kuin aikai­sem­min. Samoin läm­pö­va­ras­to­rat­kai­su­ja, jot­ka ovat vie­lä kehi­tys­vai­hees­sa eikä kai­kis­ta vält­tä­mät­tä ole edes refe­rens­se­jä. Nii­tä oli nyt enem­män esil­lä, Har­maa­la ker­too.

Teko­ä­lyn mah­dol­li­suu­det liit­ty­vät ener­gia-alal­la esi­mer­kik­si kulu­tuk­sen ennus­ta­mi­seen, jär­jes­tel­mien opti­moin­tiin ja enna­koi­vaan kun­nos­sa­pi­toon.

Läm­pö­va­ras­tot puo­les­taan voi­vat aut­taa tasaa­maan ener­gian­tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen väli­siä ero­ja. Nii­hin voi­daan varas­toi­da läm­pö­ener­gi­aa sil­loin, kun sitä on edul­li­ses­ti saa­ta­vil­la, ja hyö­dyn­tää myö­hem­min tar­peen mukaan.

Ener­gia­mes­suil­la esi­tel­tiin myös säh­kö­kat­ti­loi­ta ja mui­ta säh­köis­ty­vän läm­mön­tuo­tan­non rat­kai­su­ja. Yhdes­sä läm­pö­va­ras­to­jen kans­sa ne voi­vat tar­jo­ta uusia tapo­ja hyö­dyn­tää vaih­te­le­vaa säh­kön­tuo­tan­toa ja säh­kön hin­taa.

Ener­gia-alan osaa­mis­tar­peet muut­tu­vat nopeas­ti

Uusi tek­no­lo­gia tuo muka­naan myös uusia vaa­ti­muk­sia alan ammat­ti­lai­sil­le.

Tai­to­ta­lo kou­lut­taa muun muas­sa voi­ma­lai­to­so­pe­raat­to­rei­ta, kau­ko­läm­pö­asen­ta­jia ja ener­gia-alan asian­tun­ti­joi­ta. Tar­jol­la on ammat­ti- ja eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­toi­hin joh­ta­vaa kou­lu­tus­ta sekä ener­gia­joh­ta­mi­seen liit­ty­vää kou­lu­tus­ta.

Har­maa­lan mukaan alan kou­lu­tus­tar­pei­siin vai­kut­ta­vat sekä tek­no­lo­gian kehi­tys että muut­tu­vat päte­vyys­vaa­ti­muk­set.

Eri­tyi­sen ajan­koh­tai­nen kysy­mys liit­tyy kyl­mä­ai­nei­siin ja nii­den kans­sa työs­ken­te­le­vien ammat­ti­lais­ten päte­vyyk­siin.

– Aika mones­sa fir­mas­sa nousee kyl­mä hiki, kun huo­ma­taan, että päte­vyy­det pitää uusia ja kou­lu­tus­ta tar­vi­taan. Tar­pee­seen näh­den kou­lut­ta­jia ja kou­lu­tus­ti­lo­ja ei vält­tä­mät­tä ole riit­tä­väs­ti, Har­maa­la kuvai­lee.

Hän muis­tut­taa myös, että ener­gia-alan tut­kin­to­jen sisäl­tö­jä uudis­te­taan vas­taa­maan muut­tu­vaa toi­min­taym­pä­ris­töä.

Kou­lu­tuk­sen mer­ki­tys koros­tuu, kun perin­teis­ten kat­ti­la­lai­tos­ten rin­nal­le tulee läm­pö­pump­pu­ja, säh­kö­kat­ti­loi­ta, läm­pö­va­ras­to­ja ja entis­tä moni­mut­kai­sem­pia auto­maa­tio­jär­jes­tel­miä.

Ener­gia­rat­kai­su­jen tek­ni­nen kehi­tys ei yksin rii­tä. Tar­vi­taan myös osaa­jia, jot­ka pys­ty­vät asen­ta­maan, käyt­tä­mään, huol­ta­maan ja yhdis­tä­mään uudet jär­jes­tel­mät tur­val­li­ses­ti.

Mitä Ener­gia­mes­su­jen vies­ti tar­koit­taa oma­ko­ti­ta­loa­suk­kaal­le?

Vaik­ka Ener­gia­mes­sut on ensi­si­jai­ses­ti ener­gia-alan ammat­ti­lais­ta­pah­tu­ma, monet siel­lä esi­tel­lyt rat­kai­sut ja kes­kus­te­lu­nai­heet kos­ket­ta­vat myös taval­li­sia pien­ta­loa­suk­kai­ta.

Säh­kön hin­nan kehi­tys vai­kut­taa suo­raan säh­kö­läm­mit­tä­jiin ja läm­pö­pump­pu­jen käyt­tö­kus­tan­nuk­siin. Uusiu­tu­vat polt­toai­neet tar­joa­vat vaih­toeh­to­ja nykyis­ten öljy­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien käyt­tä­jil­le. Luon­nol­li­set kyl­mä­ai­neet muut­ta­vat uusien läm­pö­pump­pu­jen tek­niik­kaa, ja hybri­di­läm­mi­tys voi tar­jo­ta mah­dol­li­suu­den hyö­dyn­tää useam­paa ener­gia­läh­det­tä.

Mes­su­jen perus­teel­la yksi kehi­tys­suun­ta näyt­tää sel­väl­tä: ener­gia­jär­jes­tel­mis­tä pyri­tään raken­ta­maan entis­tä jous­ta­vam­pia.

Se ei tar­koi­ta, että jokai­sen oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä pitäi­si uusia tai täy­den­tää useil­la lait­teil­la.

Tär­keäm­pää on arvioi­da, kuin­ka hyvin nykyi­nen jär­jes­tel­mä toi­mii, mil­lai­set sen käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat ja mitä hyö­tyä mah­dol­li­sil­la muu­tok­sil­la voi­daan saa­vut­taa.

Hyvin huol­let­tu ja toi­mi­va läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä voi edel­leen olla jär­ke­vä rat­kai­su. Toi­saal­ta uuden tek­nii­kan avul­la voi­daan jois­sa­kin koh­teis­sa pie­nen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta, vähen­tää pääs­tö­jä ja paran­taa läm­mi­tyk­sen toi­min­ta­var­muut­ta.

Ener­gia­mes­su­jen vies­ti onkin lopul­ta var­sin käy­tän­nöl­li­nen: tule­vai­suu­den läm­mi­tys ei vält­tä­mät­tä perus­tu yhteen yli­voi­mai­seen tek­no­lo­gi­aan, vaan sii­hen, miten eri­lai­set rat­kai­sut saa­daan toi­mi­maan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti yhdes­sä.

Ener­gia­mes­sut palaa­vat Tam­pe­reel­le vuon­na 2028

Vuo­den 2026 Ener­gia­mes­sut osoit­ti­vat, että ener­gia-alal­la riit­tää sekä haas­tei­ta että uusia mah­dol­li­suuk­sia.

Säh­köis­ty­mi­nen, data­kes­kuk­set, vety­ta­lous ja uusiu­tu­vat ener­gia­muo­dot muut­ta­vat ener­gia­jär­jes­tel­mää, mut­ta samal­la tar­vi­taan rat­kai­su­ja, jot­ka tur­vaa­vat läm­mön ja säh­kön saa­ta­vuu­den kai­kis­sa tilan­teis­sa.

Seu­raa­vat Ener­gia­mes­sut jär­jes­te­tään Tam­pe­reen Mes­su- ja Urhei­lu­kes­kuk­ses­sa 24.–26. loka­kuu­ta 2028.

Lue lisää: Huk­ka­läm­pöä verk­koon: data­kes­kuk­set ovat ener­gia­mah­dol­li­suus

Lue lisää: Cave­rion toi­mit­taa Lois­te Läm­pö Oy:lle 30 megawa­tin läm­pö­pump­pu­lai­tok­sen Kajaa­niin – data­kes­kus­ten huk­ka­läm­pö hyö­dyn­ne­tään alu­een kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa

Lue lisää: Ener­gia­krii­sit muut­ti­vat suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­sen läm­mi­tyk­seen – seu­raa­vak­si talot oppi­vat käyt­tä­mään ener­gi­aa entis­tä vii­saam­min

Lue lisää: Kan­nat­taa­ko toi­mi­va öljy­läm­mi­tys vaih­taa pois? Tämä ener­gia­re­mont­ti osoit­taa, mik­si hybri­di­läm­mi­tys voi olla jär­ke­vin rat­kai­su

Lue lisää: Hybri­di­läm­mi­tys­tä ja huol­toa samas­sa pake­tis­sa

Lue lisää: Hybri­di­läm­mi­tys Espoos­sa – Öljy­kat­ti­lan rin­nal­le ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu