Kylpyhuoneremontissa hyvät neuvot kestävät vuosikymmeniä
Materiaalit, vedeneristys ja rakentamisen vaatimukset ovat kehittyneet neljässä vuosikymmenessä. Kun Lämmöllä-lehden vuoden 1986 sauna- ja pesutilaremontin ohjeita lukee nyt, moni perusasia kuulostaa yhä pätevältä: suunnittele huolella, huolehdi ilmanvaihdosta ja jätä vaativat työt ammattilaisille.
Numerossa 3/1986 Lämmöllä-lehti omisti sauna- ja pesutilojen saneeraukselle pitkän artikkelin. Jo jutun otsikko kertoi, kuinka merkittävänä remonttia pidettiin: Saunan ja pesutilojen saneeraus on usein talon paras uudistus.
Pesutiloilta odotettiin muutakin kuin paikkaa peseytymiselle. Niiden piti olla toimivia ja viihtyisiä sekä palvella koko perheen tarpeita. Jutussa pohdittiin esimerkiksi suihkujen, WC:n, pukeutumistilojen ja pyykinpesun toimivaa sijoittelua.
Samalla muistutettiin, ettei remonttiin kannata ryhtyä ilman suunnitelmaa. Putkistot, viemärit, ilmanvaihto ja sähkötyöt piti ottaa huomioon kokonaisuutena. Vaativissa töissä neuvottiin käyttämään ammattilaisia. Siinä suhteessa 40 vuotta ei ole muuttanut hyvän remontin perusajatusta kovinkaan paljon.
Kosteudenhallinta on muuttunut
Suurimmat erot löytyvät pintojen takaa. Vuoden 1986 Lämmöllä-lehdessä puhuttiin muun muassa kosteussulusta, laatoituksesta, muovitapeteista sekä saunan alumiinipaperista ja paneelien taakse jätettävästä ilmaraosta. Yhdessä esitellyssä remonttikohteessa vanha muovitapetti oli osoittautunut huonoksi ratkaisuksi, koska se pyrki irtoamaan seinästä.
Nykyään märkätilojen kosteustekniseen toimivuuteen kohdistuu tarkkoja vaatimuksia. Märkätilän lattian ja seinärakenteiden on kestettävä niihin kohdistuva kosteusrasitus, eikä veden pidä päästä ympäröiviin rakenteisiin. Vedeneristys on siksi keskeinen osa tämän päivän kylpyhuoneremonttia.
Myös materiaalit ja työmenetelmät ovat kehittyneet. Se, mikä 1980-luvulla oli hyvää rakentamistapaa, ei sellaisenaan ole käypä ohje tämän päivän remonttiin.
Ilman pitää vaihtua
Ilmanvaihdon merkitys ymmärrettiin hyvin jo takavuosina. Lämmöllä-lehdessä todettiin, että painovoimainen ilmanvaihto saattoi olla pesutilojen kosteuskuormaan nähden riittämätön. Remontin yhteydessä ratkaisuksi esitettiin esimerkiksi poistoilmapuhallinta, kanavapuhallinta tai koko taloa palvelevaa huippuimuria.
Perusongelma on edelleen sama. Suihkussa käyminen ja saunominen tuottavat paljon kosteutta, joka pitää saada hallitusti pois tilasta. Nykyään ilmanvaihtoa tarkastellaan kuitenkin entistä selvemmin osana koko rakennuksen taloteknistä kokonaisuutta.
Ammattilaisen merkitys ei ole kadonnut
Vuoden 1986 neuvoista yksi on säilynyt erityisen hyvin: kaikkea ei kannata tehdä itse.
Lämmöllä muistutti käyttämään etenkin LVI- ja sähkötöissä ammattilaisia. Hyvällä suunnittelulla voitiin myös välttää tilanne, jossa yksi remontissa tehty ratkaisu hankaloitti myöhemmin tehtäviä töitä.
Nykyisessä kylpyhuoneremontissa eri työvaiheiden muodostama kokonaisuus on vähintään yhtä tärkeä. Vedeneristys, ilmanvaihto, putkistot, viemäröinti, sähköistys ja lämmitys vaikuttavat kaikki siihen, kuinka turvallinen ja pitkäikäinen lopputulos on.
Väliaikainen suihku talon seinustalle
Neljäkymmentä vuotta vanhasta jutusta löytyy myös yksityiskohtia, jotka vievät suoraan sen ajan remonttiarkeen.
Yhdessä Lämmöllä-lehden seuraamassa kohteessa pesutilojen remontti nosti esiin käytännön kysymyksen: missä perhe peseytyy remontin aikana? Ratkaisuksi talon ulkoseinustalle järjestettiin väliaikainen lämmin suihku.
Ratkaisu saattaa nykyisin hymyilyttää, mutta itse ongelma on tuttu monelle kylpyhuoneremontin läpikäyneelle. Arjen on jatkuttava, vaikka kodin pesutilat ovat poissa käytöstä.
Neljässä vuosikymmenessä kylpyhuoneiden materiaalit, tekniikka ja rakentamisen vaatimukset ovat muuttuneet paljon. Hyvän remontin tärkeimmät lähtökohdat kuulostavat sen sijaan yllättävän tutuilta.
Suunnittele kokonaisuus huolella, pidä kosteus siellä, minne se kuuluu, ja käytä osaavia ammattilaisia. Siinä oli toimivan pesutilaremontin resepti vuonna 1986 – ja paljon siitä pätee edelleen.





0 kommenttia