Kun puhu­taan asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, ener­gian hin­nas­ta ja oma­ko­ti­ta­lon kun­nos­sa­pi­dos­ta, moni kokee ole­van­sa lopul­ta aika yksin. Juu­ri tähän väliin Oma­ko­ti­liit­to pyr­kii astu­maan. Liit­to on tut­tu näky raken­nus­mes­suil­la, asun­to­mes­suil­la ja muis­sa tapah­tu­mis­sa, jois­sa taval­li­set oma­ko­tia­su­jat liik­ku­vat. Tänä vuon­na Lah­den Rak­sa-mes­suil­la yksi lii­ton näky­vis­tä kas­vois­ta oli Lah­den Oma­ko­tiyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ja Oma­ko­ti­lii­ton liit­to­hal­li­tuk­sen 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja Heik­ki Leh­ti­nie­mi, jon­ka vies­ti oli sel­vä: oma­ko­tia­su­jan arjen ongel­mat pitää ottaa vaka­vas­ti, eikä kaik­kea voi sysä­tä asuk­kaan oman sel­viy­ty­mi­sen varaan.

Lah­den Mes­su­kes­kuk­ses­sa jär­jes­te­tyt Rak­sa-mes­sut koko­si­vat jäl­leen yhteen raken­ta­mi­ses­ta, remon­toi­mi­ses­ta, talo­tek­nii­kas­ta ja asu­mi­ses­ta kiin­nos­tu­nut­ta väkeä. Oma­ko­ti­lii­ton osas­tol­la riit­ti heti mes­su­jen alus­ta läh­tien kävi­jöi­tä, eikä syyt­tä. Kun maa­il­ma ympä­ril­lä muut­tuu nopeas­ti, oma­ko­ti­ta­los­sa asu­va kai­paa ennen kaik­kea käy­tän­nöl­lis­tä tie­toa: mitä kodil­le kan­nat­taa teh­dä, mitä pitäi­si seu­ra­ta, mitä huol­taa ja miten asu­mi­sen kus­tan­nuk­set pysy­vät kuris­sa.

Heik­ki Leh­ti­nie­mi tun­tee nämä kysy­myk­set hyvin. Hän on ollut Oma­ko­ti­lii­ton toi­min­nas­sa muka­na jo rei­lun kym­me­nen vuo­den ajan ja ehti­nyt monen­lai­siin vas­tuu­teh­tä­viin.

– Täs­sä on tul­lut oltua jo rei­lus­ti 10 vuot­ta Oma­ko­ti­lii­ton jäse­ne­nä. Lah­des­sa edes­men­nyt Pent­ti Heik­ku­ri­nen otti hihas­ta kiin­ni tuol­la kir­jas­to­ta­lol­la ja sanoi, että tääl­lä oli­si hyvää asi­aa, ja sil­lä tiel­lä ollaan. Nyt ollaan hänen perin­töään täs­sä jaka­mas­sa, Lah­den Oma­ko­tiyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Heik­ki Leh­ti­nie­mi ker­too.

Täl­lä het­kel­lä hän toi­mii Lah­den Oma­ko­tiyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja­na, istuu Oma­ko­ti­lii­ton liit­to­hal­li­tuk­ses­sa ja on ollut muka­na myös muun muas­sa huol­to­kir­ja­työs­sä sekä mes­su- ja tapah­tu­ma­jär­jes­te­lyis­sä. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa sitä, että hän on jat­ku­vas­ti lähel­lä nii­tä kysy­myk­siä, joi­ta oma­ko­tia­su­jat nos­ta­vat esiin.

Ener­gia ja teho puhut­ta­vat – eikä syyt­tä

Jos pitäi­si nime­tä yksi aihe, joka puhut­taa oma­ko­tia­su­jia juu­ri nyt kaik­kein eni­ten, Leh­ti­nie­men vas­taus on sel­vä: ener­gia ja teho.

– Kyl­lä ener­gia on ollut suu­rin puhee­nai­he vii­me aikoi­na. Ja sit­ten talo­kau­pat sil­lä taval­la, että miten­kä uskal­taa myy­dä van­haa taloa. Mut­ta nyt kaik­kein kuu­min puhee­nai­he oli alku­vuo­des­ta ener­gian hin­ta, Heik­ki Leh­ti­nie­mi sanoo.

Ener­gia ei ole enää vain yksi asu­mi­sen kulue­rä mui­den jou­kos­sa, vaan yhä useam­min koko talou­den her­mo­kes­kus. Kun säh­kön hin­ta vaih­te­lee, siir­to­mak­sut nouse­vat, jär­jes­tel­miä päi­vi­te­tään ja uusia ohjaus­mal­le­ja tulee mark­ki­noil­le, vai­ku­tus näkyy suo­raan taval­li­sen oma­ko­tia­su­jan kuk­ka­ros­sa.

Samaan aikaan moni on vii­me vuo­si­na siir­ty­nyt eri­lai­siin säh­köä hyö­dyn­tä­viin läm­mi­tys­rat­kai­sui­hin, kuten ilma­ve­si­läm­pö­pump­pui­hin, maa­läm­pöön tai mui­hin läm­pö­pump­pu­rat­kai­sui­hin. Leh­ti­nie­men mukaan ongel­ma ei kui­ten­kaan ole itse tek­niik­ka, vaan se, miten jär­jes­tel­miä on käy­tän­nös­sä mitoi­tet­tu ja toteu­tet­tu.

– Kun siir­ryt­tiin taas tähän säh­kö­läm­mi­tyk­seen eli läm­pö­pump­pu­läm­mi­tyk­seen, niin niis­tä on men­nyt 99,9 pro­sent­tia kaik­ki pie­leen. Ja nyt oli tämä kah­den kuu­kau­den tal­vi, mikä meil­lä oli jou­lun jäl­keen, niin se on nyt sit­ten sii­nä mie­les­sä aiheut­ta­nut pään­vai­vaa monil­le, ja mul­la­kin on muu­ta­ma toi­mek­sian­to, joi­ta olen sel­vi­tel­lyt, kun niis­sä on ollut raju­ja vir­hei­tä, Leh­ti­nie­mi tote­aa.

Luku on tie­ten­kin kär­jis­tet­ty, mut­ta point­ti on sel­vä. Ongel­ma ei hänen mie­les­tään ole sii­nä, ettei­vät­kö läm­pö­pum­put voi­si toi­mia, vaan sii­nä, että lii­an moni jär­jes­tel­mä on suun­ni­tel­tu tai toteu­tet­tu puut­teel­li­ses­ti. Kun tulee oikea tal­vi ja pak­ka­nen pauk­kuu, puut­teet pal­jas­tu­vat nopeas­ti.

Teho­mak­su ei ole pie­ni yksi­tyis­koh­ta

Alku­vuo­den näky­vim­piä ener­gia­kes­kus­te­lu­ja on ollut säh­kön teho­mak­su. Oma­ko­ti­liit­to otti sii­hen alku­vuo­des­ta aktii­vi­ses­ti kan­taa, eikä ihme. Kyse ei ole vain yhdes­tä uudes­ta las­ku­ri­vis­tä, vaan asias­ta, joka vai­kut­taa monen oma­ko­tia­su­jan asu­mis­kus­tan­nuk­siin ja samal­la sii­hen, mil­lai­sia jär­jes­tel­miä kodeis­sa kan­nat­tai­si yli­pää­tään käyt­tää.

Leh­ti­nie­men mukaan koko kes­kus­te­lus­sa on ollut pal­jon epä­sel­vyyt­tä, mut­ta yksi asia on var­ma: kus­tan­nuk­set eivät ole las­ke­mas­sa.

– Nyt kun teho­mak­sus­sa on ase­tet­tu rajak­si kah­dek­san kilowat­tia, niin se ylit­tyy jokai­sel­la oma­ko­tia­suk­kaal­la. Ja sit­ten ne, jot­ka eivät ole teho­mak­sun pii­ris­sä, mak­sa­vat kor­keam­paa perus­mak­sua. Näin kus­tan­nuk­set nouse­vat kai­ken kaik­ki­aan koko ajan, Heik­ki Leh­ti­nie­mi sanoo.

Hänen mie­les­tään koko asia oli­si pitä­nyt ottaa vaka­vam­min jo pal­jon aiem­min.

– Itse otin tämän teho­mak­sun esil­le jo aika­naan vuon­na 1985. Se oli­si pitä­nyt olla jo sil­loin 40 vuot­ta sit­ten, kos­ka se oli­si ohjan­nut sii­hen, että oli­si tul­lut kun­non jär­jes­tel­miä, että tehon­vuo­rot­te­lu, kysyn­tä­jous­to ja kulu­tus­jous­to oli­si­vat oikeas­ti tul­leet käyt­töön, Leh­ti­nie­mi tote­aa.

Aja­tus on kiin­nos­ta­va. Leh­ti­nie­men mie­les­tä ongel­ma ei ole vain teho­mak­su sinän­sä, vaan se, että suo­ma­lai­ses­sa pien­ta­loa­su­mi­ses­sa ei ole vuo­si­kym­men­ten aika­na raken­net­tu riit­tä­vän hyvin sel­lai­sia rat­kai­su­ja, jot­ka aidos­ti ohjai­si­vat kulu­tus­ta, tasaa­vat teho­piik­ke­jä ja toi­mi­si­vat jär­ke­väs­ti koko­nai­suu­te­na.

Oma­ko­tia­su­ja ei kai­paa hie­no­ja juh­la­pu­hei­ta ener­gias­ta. Hän halu­aa tie­tää, mik­si las­ku nousee, toi­mii­ko oma jär­jes­tel­mä oikein ja mitä talol­le pitäi­si teh­dä nyt. Eikä vii­den vuo­den pääs­tä.

Talo­tek­niik­ka on muut­tu­nut – mut­ta onko se oikeas­ti paran­tu­nut?

Talo­tek­niik­kaa mark­ki­noi­daan jat­ku­vas­ti uute­na, älyk­kää­nä ja kehit­ty­nee­nä. Puhe­li­mel­la voi ohja­ta läm­mi­tys­tä, seu­ra­ta kulu­tus­ta, sää­tää läm­pö­ti­lo­ja ja tark­kail­la sisä­olo­suh­tei­ta. Leh­ti­nie­mi suh­tau­tuu tähän kehi­tys­pu­hee­seen kui­ten­kin hyvin kriit­ti­ses­ti.

– Sano­taan­ko näin, että läh­tö­koh­ta on se, että vii­des­sä­kym­me­nes­sä vuo­des­sa ei ole tapah­tu­nut mitään kehi­tys­tä. Eli voi sanoa, että se mitä on tul­lut, että kän­ny­käl­lä voi­daan seu­ra­ta jär­jes­tel­miä, mut­ta eihän se sil­loin sitä paran­na, että se tie­to vain tulee kän­nyk­kään. Tehon käyt­tö ja teho­kas ener­gian käyt­tö, niin ei sii­nä ole tapah­tu­nut mitään mul­lis­ta­vaa kehi­tys­tä, Heik­ki Leh­ti­nie­mi sanoo.

Kär­jek­kääs­ti sanot­tu, mut­ta hänen vies­tin­sä ei ole, että kaik­ki uusi oli­si huo­noa. Pikem­min­kin hän kysee­na­lais­taa sen, että käyt­tö­liit­ty­mät ja mobii­lioh­jaus itses­sään näh­täi­siin suu­re­na harp­pauk­se­na, jos var­si­nai­nen jär­jes­tel­mä ei toi­mi parem­min kuin ennen­kään.

– Ei minua kiin­nos­ta mikään ves­san läm­pö­ti­la, kun mä olen tuol­la reis­sus­sa, vaan mua kiin­nos­taa se, että jos siel­lä talos­sa on jotain ongel­maa, niin se tulee mun kän­nyk­kään häly­tys­jär­jes­tel­män kaut­ta. Eli kaik­ki ilman­vaih­to, läm­mi­tyk­set, tur­va­lait­teet ja luki­tuk­set pitäi­si olla lii­tet­ty niin, että ongel­mas­ta tulee häly­tys, Leh­ti­nie­mi pai­not­taa.

Tämä on hyvä huo­mio taval­li­sel­le oma­ko­tia­su­jal­le­kin. Kaik­kea ei kan­na­ta ostaa vain sik­si, että se kuu­los­taa älyk­kääl­tä. Olen­nais­ta on kysyä, mitä hyö­tyä jär­jes­tel­mäs­tä oikeas­ti on. Lisää­kö se tur­val­li­suut­ta? Paran­taa­ko se ener­gia­te­hok­kuut­ta? Hel­pot­taa­ko se huol­toa? Vai tuo­ko se vain uuden näy­tön puhe­li­meen?

Huol­to­kir­ja on tyl­sä asia – ja juu­ri sik­si niin tär­keä

Moni oma­ko­ti­ta­loa­su­ja­kin myön­tää, että talon huol­to jää hel­pos­ti vähän fii­lis­poh­jai­sek­si. Muis­te­taan teh­dä osa asiois­ta, unoh­de­taan osa, ja monet tär­keät tie­dot jää­vät map­piin, säh­kö­pos­tin liit­tei­siin, puhe­li­men kuviin tai pahim­mil­laan koko­naan kir­jaa­mat­ta.

Sik­si Oma­ko­ti­liit­to on panos­ta­nut pit­kään huol­to­kir­ja-ajat­te­luun. Leh­ti­nie­men mukaan van­ha säh­köi­nen huol­to­kir­ja pois­tui vuo­den­vaih­tees­sa, ja tilal­le on tulos­sa aiem­paa kehit­ty­neem­pi rat­kai­su.

– Vii­me syk­sy­nä Oma­ko­ti­lii­tos­sa teh­tiin pää­tös sii­tä, että tuo­daan nyt sem­moi­nen edis­tyk­sel­li­sem­pi huol­to­kir­ja. Ja sii­nä ne tie­dot mene­vät auto­maat­ti­ses­ti viran­omai­sil­ta sin­ne digi­taa­li­seen huol­to­kir­jaan. Sin­ne on help­po siir­tää säh­köi­ses­ti kaik­ki nämä talon pii­rus­tuk­set ynnä muut tär­keät doku­men­tit, Heik­ki Leh­ti­nie­mi ker­too.

Hänen mie­les­tään kaik­kein tär­kein­tä ei kui­ten­kaan ole yksit­täi­nen doku­ment­ti, vaan pit­kä­jän­tei­nen talon kun­non seu­ran­ta.

– Se, mitä pidän kai­kis­ta tär­keim­pä­nä, on talon kun­non seu­raa­mi­nen pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, niin että huol­to­kir­jaan saa­daan lii­tet­tyä reip­paas­ta 100 000 antu­ris­ta omaan taloon sovel­tu­via antu­rei­ta sopi­va mää­rä, esi­mer­kik­si kym­me­nes­tä vii­teen­kym­me­neen. Mikä asia tahan­sa on kysees­sä, niin seu­ra­ta näi­tä antu­reil­la eli esi­mer­kik­si pai­ne-eroa, kos­teut­ta, läm­pö­ti­laa, ja seu­ra­ta näi­tä huo­ne­koh­tai­ses­ti ja niin edel­leen, Leh­ti­nie­mi sanoo.

Aja­tus voi kuu­los­taa tek­ni­sel­tä, mut­ta poh­jim­mil­taan kyse on hyvin arki­ses­ta asias­ta. Kun talon kun­toa seu­ra­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, ongel­miin voi­daan myös puut­tua ajois­sa. Kos­teus ei ehdi teh­dä suur­ta vahin­koa, ilman­vaih­don ongel­mat huo­ma­taan aikai­sem­min ja talon his­to­rias­ta syn­tyy jat­ku­va koko­nais­ku­va.

– Digi­taa­li­seen huol­to­kir­jaan ja sovel­luk­seen voi lait­taa häly­tys­ra­jat. Jos vaik­ka kos­teus nousee, niin sii­hen kan­nat­taa lait­taa häly­tys­ra­ja, jol­loin se ilmoit­taa, jos jos­sain on ongel­ma, Heik­ki Leh­ti­nie­mi pai­not­taa.

Tämä on myös talo­kau­pan näkö­kul­mas­ta tär­ke­ää. Mitä parem­min talon his­to­ria, huol­lot, kor­jauk­set ja seu­ran­ta on doku­men­toi­tu, sitä hel­pom­pi taloa on jos­kus myy­dä eteen­päin.

Kevät on huol­lon aikaa – eikä vain öljy­läm­mit­tä­jil­le

Yksi haas­tat­te­lun käy­tän­nöl­li­sim­mis­tä osuuk­sis­ta liit­tyi kevään huol­toi­hin. Läm­mi­tys­kau­den päät­tyes­sä moni kiin­nit­tää huo­mio­ta lähin­nä sii­hen, että tal­vi on selä­tet­ty. Leh­ti­nie­men mie­les­tä juu­ri sil­loin kan­nat­taa kui­ten­kin vil­kais­ta jär­jes­tel­miä tar­kem­min.

– Esi­mer­kik­si ilman­vaih­to­ko­neis­sa tär­ke­ää on suo­dat­ti­mien vaih­ta­mi­nen, että ilman­vaih­to­ko­ne saa uudet suo­dat­ti­met. On ollut sel­lai­sia suo­si­tuk­sia, että kak­si ker­taa vuo­des­sa kan­nat­taa vaih­taa suo­dat­ti­met, mut­ta kyl­lä minä suo­sit­te­li­sin, että nel­jä ker­taa vuo­des­sa kan­nat­taa vaih­taa suo­dat­ti­met. Riip­puen tie­tys­ti hiu­kan paik­ka­kun­nas­ta, Heik­ki Leh­ti­nie­mi sanoo.

Jos talo sijait­see ison tien var­res­sa tai muu­ten pölyi­ses­sä pai­kas­sa, vaih­to­vä­li voi olla vie­lä tätä­kin tiheäm­pi. Tämä on pie­ni toi­men­pi­de, mut­ta sil­lä on iso mer­ki­tys sekä sisäil­man laa­dul­le että lait­tei­den toi­mi­vuu­del­le.

Ilma­läm­pö­pump­pu­jen ja mui­den läm­pö­pump­pu­jen koh­dal­la Leh­ti­nie­mi kehot­taa huo­lel­li­suu­teen, mut­ta myös malt­tiin.

– Sisäyk­si­kön imu­roin­ti on sem­mois­ta joka­mie­hen teh­tä­vää, mut­ta sit­ten ulko­yk­si­kös­tä, jos sin­ne on tul­lut sii­te­pö­lyä ja kai­ken maa­il­man ros­kaa, niin nekin voi ottaa imu­ril­la pois. Mut­ta mitään kan­sia ei pidä men­nä avaa­maan oma­toi­mi­ses­ti, Heik­ki Leh­ti­nie­mi pai­not­taa.

Sama vies­ti kos­kee mui­ta­kin jär­jes­tel­miä. Käyt­tä­jä voi teh­dä perus­huol­toa ja seu­ra­ta toi­min­taa, mut­ta lait­teen sisään ei pidä men­nä omin päin sää­tä­mään sel­lais­ta, mikä kuu­luu ammat­ti­lai­sel­le.

Kodin tek­niik­kaa ei pidä pelä­tä, mut­ta sitä ei myös­kään kan­na­ta kuvi­tel­la huol­to­va­paak­si. Suo­dat­ti­met, rän­nit, pum­put ja ilman­vaih­to tar­vit­se­vat huo­mio­ta, vaik­ka lai­te oli­si kuin­ka moder­ni.

Ilman­vaih­to­ko­ne jääs­sä on pal­jon suu­rem­pi ongel­ma kuin moni ymmär­tää

Haas­tat­te­lun ehkä pysäyt­tä­vin huo­mio liit­tyi ilman­vaih­toon. Moni miet­tii läm­mi­tyk­ses­sä ensim­mäi­se­nä sitä, pysyy­kö talos­sa läm­min. Leh­ti­nie­mi muis­tut­taa, että yhtä tär­ke­ää on kysyä, toi­mii­ko ilman­vaih­to.

– Tämä kah­den kuu­kau­den pak­kas­jak­so, niin siel­lä saat­taa olla ilman­vaih­to­ko­neet jääs­sä. Se on minus­ta kai­kis­ta suu­rin ongel­ma, että sinul­la ei ole talos­sa ilman­vaih­toa. Se pilaa sekä talon, että on ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta, Leh­ti­nie­mi sanoo.

Tämä on tär­keä muis­tu­tus. Kun talo­tek­nii­kas­ta puhu­taan, ilman­vaih­to jää hel­pos­ti läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien var­joon. Käy­tän­nös­sä toi­mi­ma­ton ilman­vaih­to voi kui­ten­kin aiheut­taa sekä asu­mis­mu­ka­vuus- että ter­vey­son­gel­mia ja pit­kään jat­kues­saan myös raken­teel­li­sia ongel­mia.

Sik­si kevääl­lä kan­nat­taa tar­kis­taa muu­ta­kin kuin vain se, kul­ki­vat­ko läm­möt tal­ven yli riit­tä­väs­ti. Onko ilman­vaih­to toi­mi­nut nor­maa­lis­ti? Ovat­ko suo­dat­ti­met kun­nos­sa? Onko konees­sa poik­kea­via ääniä, jää­tä, kon­dens­sion­gel­mia tai muu­ta, mikä vaa­ti­si huo­mio­ta?

Rän­nit ovat toi­nen klas­si­nen mut­ta hel­pos­ti unoh­tu­va asia.

– Var­sin­kin jos on pal­jon leh­ti­pui­ta ton­til­la, niin rän­nit kan­nat­taa put­sa­ta heti ennen tal­ven tuloa. Ja sit­ten tar­kas­taa kevääl­lä, että vedet kul­ke­vat eikä tule tukok­sia, Heik­ki Leh­ti­nie­mi muis­tut­taa.

Pie­nil­tä tun­tu­vat perus­asiat ovat usein juu­ri nii­tä, joil­la väl­te­tään isom­mat vahin­got.

Oma­ko­ti­liit­to halu­aa olla siel­lä, mis­sä oma­ko­tia­su­jat­kin ovat

Rak­sa-mes­sut oli­vat vain yksi esi­merk­ki sii­tä, mis­sä Oma­ko­ti­liit­to koh­taa jäse­ni­ään ja mui­ta­kin oma­ko­tia­su­jia. Liit­to pyr­kii ole­maan näky­väs­ti muka­na sel­lai­sis­sa tapah­tu­mis­sa, jois­sa ihmi­set hake­vat tie­toa raken­ta­mi­ses­ta, remon­toi­mi­ses­ta, asu­mi­ses­ta ja talo­tek­nii­kas­ta.

Leh­ti­nie­men mukaan työ ei rajoi­tu kui­ten­kaan pelk­kään mes­suo­sas­tol­la sei­so­mi­seen. Oma­ko­ti­liit­to jär­jes­tää myös ilmai­sia webi­naa­re­ja ja raken­taa uut­ta sisäl­töä eri­tyi­ses­ti remon­toi­jil­le, joi­ta on täl­lä het­kel­lä pal­jon enem­män kuin uudis­ra­ken­ta­jia.

– Nyt meil­lä on ollut vii­me syk­sys­tä läh­tien täm­möi­nen remon­toi­jil­le suun­nat­tu pol­ku, kos­ka uudis­ra­ken­ta­mi­nen on aika heik­koa. Remon­toi­jia on kym­men­ker­tai­nen, vii­si­kym­men­ker­tai­nen mää­rä, niin sen vuok­si annam­me heil­le ohjei­ta ja neu­von­taa, Heik­ki Leh­ti­nie­mi ker­too.

Tämä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten oma­ko­tia­su­mi­sen kent­tä on muut­tu­nut. Yhä useam­min ajan­koh­tai­nen kysy­mys ei ole uuden talon raken­ta­mi­nen, vaan van­han talon yllä­pi­to, kor­jaa­mi­nen ja päi­vit­tä­mi­nen toi­mi­vak­si tämän päi­vän vaa­ti­muk­siin.

Oma­ko­ti­ta­lo ei pysy kun­nos­sa itses­tään. Hyvä asu­mi­nen syn­tyy pit­kä­jän­tei­ses­tä huol­los­ta, oikeis­ta mitoi­tuk­sis­ta ja sii­tä, että ongel­mat huo­ma­taan ajois­sa eikä vas­ta sil­loin, kun vahin­ko on jo tapah­tu­nut.

Oma­ko­tia­su­jan ään­tä tar­vi­taan nyt enem­män kuin ehkä kos­kaan

Haas­tat­te­lun poh­jal­ta yksi asia nousee sel­väs­ti esiin: oma­ko­tia­su­jien arki on juu­ri nyt monel­la taval­la mur­rok­ses­sa. Ener­gia kal­lis­tuu, jär­jes­tel­mät muut­tu­vat, talo­tek­niik­ka moni­mut­kais­tuu, van­ho­jen talo­jen myyn­ti mie­ti­tyt­tää ja huol­lon mer­ki­tys kas­vaa koko ajan.

Samaan aikaan moni kokee, ettei taval­li­sen oma­ko­tia­su­jan näkö­kul­ma kuu­lu jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa riit­tä­väs­ti. Täs­sä Oma­ko­ti­liit­to pyr­kii toi­mi­maan vas­ta­voi­ma­na ja muis­tut­ta­maan, että pää­tök­sis­sä, hin­noit­te­lus­sa ja ohjauk­ses­sa pitäi­si näh­dä myös taval­li­nen asu­kas, ei vain jär­jes­tel­mät, nume­rot ja hal­lin­nol­li­set tavoit­teet.

Rak­sa-mes­suil­la tämä näkyi käy­tän­nös­sä hyvin. Osas­tol­le tul­tiin kysy­mään, kuun­te­le­maan, kes­kus­te­le­maan ja hake­maan neu­vo­ja. Juu­ri sii­nä on Oma­ko­ti­lii­ton vah­vuus: se toi­mii siel­lä, mis­sä ihmi­set jo ovat.

Leh­ti­nie­men lop­pu­vies­ti oli­kin hyvin käy­tän­nöl­li­nen.

– Ei muu­ta kuin ter­ve­tu­loa kaik­kiin tapah­tu­miin, jos­sa Oma­ko­ti­liit­to on muka­na ja sen kaut­ta nime­no­maan seu­ra­ta tätä Oma­ko­ti­lii­ton uut­ta säh­köis­tä huol­to­kir­jaa. Ja sit­ten mie­lel­lään saa­daan sitä kaut­ta myös mah­dol­li­sim­man pal­jon siel­tä ken­täl­tä kysy­myk­siä, että saa­daan tätä asi­aa entis­tä parem­min eteen­päin, Heik­ki Leh­ti­nie­mi sanoo.

Se on hyvä lope­tus myös täl­le jutul­le. Oma­ko­tia­su­mi­sen ongel­mia ei rat­kais­ta yhdel­lä lait­teel­la, yhdel­lä ase­tuk­sel­la tai yhdel­lä mes­su­käyn­nil­lä. Mut­ta pal­jon hel­pot­taa jo se, että joku kuun­te­lee, neu­voo ja puhuu juu­ri oma­ko­tia­su­jan näkö­kul­mas­ta.