Arto Tim­pe­ri valit­si maa­läm­mön kotiin­sa jo sil­loin, kun rat­kai­su oli vie­lä har­vi­nai­nen. Kun van­ha pump­pu oli pal­vel­lut yli nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan, seu­raa­jaa ei valit­tu kii­rees­sä: taus­tal­le teh­tiin perus­teel­li­nen ver­tai­lu tek­nii­kas­ta, toi­mit­ta­jis­ta ja tule­vien vuo­sien huol­los­ta. Tim­pe­ri neu­voo, että maa­läm­pö­han­kin­nas­sa lai­te on vain yksi osa koko­nai­suut­ta

Arto Tim­pe­ri per­hei­neen raken­si Tam­pe­reel­le oma­ko­ti­ta­lon vuon­na 1999. Kysees­sä ei ole aivan pie­ni koti, sil­lä asuin­pin­ta-alaa on noin 240 m² ja läm­mi­tet­tä­viä kuu­tioi­ta run­saas­ti. Sik­si vali­tul­la läm­mi­tys­rat­kai­sul­la oli suu­ri mer­ki­tys.

Alku­pe­räi­sis­sä suun­ni­tel­mis­sa taloon oli mer­kit­ty öljy­läm­mi­tys. Tim­pe­ri kui­ten­kin päät­ti toi­sin.

”Vedin suun­ni­tel­mis­ta ruk­sit yli hor­min ja säi­liön ja vaih­doin tilal­le maa­läm­mön”, hän ker­too.

Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys oli­si aika­naan ollut sel­keäs­ti pie­nem­pi inves­toin­ti, mut­ta Tim­pe­rei­den talos­sa säh­kö­läm­mi­tys oli­si ollut hui­ma vuo­sit­tai­nen kus­tan­nus.

Öljy­läm­mi­tyk­seen ver­rat­tu­na maa­läm­pö ei tul­lut mer­kit­tä­väs­ti kal­liim­mak­si, sil­lä monia osioi­ta jär­jes­tel­mäs­tä, kuten öljy­kat­ti­la ja hor­mi jäi­vät pois. Myös säi­liöl­le varat­tu huo­ne­ti­la jäi muu­hun käyt­töön.

Tim­pe­ri oli tutus­tu­nut maa­läm­pöön koe­ta­lo­pro­jek­tis­sa, jos­sa oli­vat muka­na VTT ja sil­loi­nen Tam­pe­reen tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu. Samal­la hän oli seu­ran­nut ener­gia-asioi­ta lähel­tä myös työn­sä kaut­ta. Kou­lu­tuk­sel­taan Tim­pe­ri on diplo­mi-insi­nöö­ri ja tek­nii­kan toh­to­ri, ja ener­gia­tek­niik­ka on kul­ke­nut muka­na koko työ­uran ajan.

Maa­läm­pö ei ollut 1990-luvun lopul­la itses­tään­sel­vyys, mut­ta Arto Tim­pe­ri teki valin­nan, joka kan­toi yli 25 vuot­ta ja sääs­ti mer­kit­tä­väs­ti asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa.

Osaa­mi­ses­ta oli hyö­tyä, sil­lä muil­ta tie­tä­mys­tä ei vie­lä pal­jon löy­ty­nyt: Tim­pe­ri hoi­ti esi­mer­kik­si mitoit­ta­mi­sen itse.

Maa­läm­pö­rat­kai­su ei ollut tuo­hon aikaan aivan taval­li­sim­mas­ta pääs­tä, mut­ta kiin­nos­tus­ta Tim­pe­rin pump­pua koh­taan alkoi löy­tyä ympä­ril­tä­kin.

”Pro­jek­ti oli myös pai­kal­li­sen myy­jän ensim­mäi­nen. Kun läm­möt saa­tiin pääl­le, ei men­nyt paria viik­koa­kaan, kun alkoi tul­la kyse­lyä, että sai­si­ko kotiim­me tuo­da asiak­kai­ta”, Tim­pe­ri muis­te­lee.

Vuo­si­tu­han­nen tait­tees­sa maa­läm­pö­pum­put alkoi­vat­kin teh­dä uut­ta tule­mis­ta, kun edel­li­nen buu­mi oli val­loil­laan 1980-luvul­la. Tim­pe­ri ker­too, että ala oli tuo­hon aikaan mel­koi­ses­sa kehi­tys­vai­hees­sa. Mie­tit­tiin jopa talo­jen hei­kom­paa eris­tä­mis­tä, oli­han maa­läm­pö niin hal­paa.

”Tilan­ne tie­tys­ti muut­tui, ja kyl­lä tänä päi­vä­nä talo pyri­tään teke­mään hyvin eris­te­tyk­si, oli läm­mön­läh­de mikä tahan­sa”, hän perus­te­lee.

Yli 25 vuo­des­sa pum­put­kin ovat kehit­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti. Kal­lios­ta läm­pön­sä otta­vien arjes­sa ero van­haan näkyy eri­tyi­ses­ti sää­det­tä­vyy­des­sä ja käyt­tö­ve­den tuo­tan­nos­sa. Alkuai­ko­jen ruot­sa­lais­ta alku­pe­rää ole­vat jär­jes­tel­mät tuot­ti­vat käyt­tö­vet­tä tar­peek­si suih­kus­sa käy­mi­seen. Se ei monel­le suo­ma­lai­sil­le riit­täi­si.
”Suo­ma­lai­seen sau­na­kult­tuu­riin veden tuot­to ei riit­tä­nyt. Se oli yksi syy, mik­si pää­dyin suo­ma­lai­seen rat­kai­suun sii­hen aikaan”, huo­maut­taa Tim­pe­ri.

Valin­nas­sa pai­noi luot­ta­mus

Tim­pe­rin taloon­sa vuon­na 1999 valit­se­ma Ekowell-maa­läm­pö­pump­pu pal­ve­li poik­keuk­sel­li­sen pit­kään: käyt­töö­no­tos­ta pois­toon ker­tyi yli 25 vuot­ta. Arto Tim­pe­ri sanoo, että tuo­na aika­na ainoat kor­jauk­set oli­vat yhden kal­vo­pai­ne­va­raa­jan ja yhden vesi­kier­to­pum­pun vaih­to. Nii­den kus­tan­nuk­sik­si hän arvioi vain muu­ta­man sata euroa.

Vaik­ka van­han pum­pun tek­ni­nen käyt­töi­kä oli jo yli­tet­ty, se ei ollut vie­lä lakan­nut toi­mi­mas­ta. Tim­pe­ri alkoi kui­ten­kin poh­tia vaih­toa kovan pak­kas­tal­ven 2023 jäl­keen.

”Ajat­te­lin, että jos lai­te jos­kus hajo­aa, se tapah­tuu toden­nä­köi­sim­min pak­kas­ten aika­na, kun sitä tar­vi­taan eni­ten. Sik­si halusin enna­koi­da. Kun van­ha pump­pu sit­ten puret­tiin pois, monis­ta kom­po­nen­teis­ta huo­ma­si, että oli jo hyvä het­ki vaih­taa”, selit­tää Tim­pe­ri.

Samaan aikaan taloon asen­net­tiin myös aurin­ko­pa­nee­lit. Vaih­to­pro­jek­tis­ta tuli perus­teel­li­nen. Monet myy­tä­vät lait­teet ovat tek­ni­ses­ti oikein hyviä, uskoo Tim­pe­ri. Sik­si eri­tyi­sen pal­jon mer­ki­tys­tä hänel­le oli asen­ta­ja­fir­mal­la: mil­lais­ta on jäl­ki­huol­to ja yllä­pi­to.

Tim­pe­ri pyy­si tar­jouk­sen noin 20 toi­mit­ta­jal­ta. Hän ei ver­tail­lut vain hin­taa ja lai­te­merk­ke­jä, vaan halusi ymmär­tää, miten koko­nai­suus toi­mi­si käy­tän­nös­sä myös vuo­sien pääs­tä. Hän pyy­si toi­mit­ta­jil­ta refe­rens­sia­siak­kai­ta ja sel­vit­ti tar­kas­ti esi­mer­kik­si yri­tys­ten talous­tie­to­ja.

”Minul­le tär­kein­tä oli, että voin luot­taa fir­maan: lai­te tulee sovi­tus­ti, läm­möt läh­te­vät pääl­le niin kuin pitää­kin ja jäl­ki­hoi­to on kun­nos­sa.”

Auto­ma­tiik­ka kehit­tyy

Lopul­ta Tim­pe­rin valin­ta osui Niben S1256-mal­liin, jota ei vie­lä edes myy­ty Suo­mes­sa. Tim­pe­rin vakuut­ti eri­tyi­ses­ti mal­lin uutuus.

”Pää­tin, että kun ker­ran elä­mäs­sä tekee täl­lai­sen vaih­don, haluan lait­teen, joka on uusin­ta tek­niik­kaa.”

Vaik­ka perus­pro­ses­si pum­pus­sa on sama kuin van­hem­mis­sa, on esi­mer­kik­si auto­ma­tiik­ka kehit­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti. Tek­nii­kan kan­nal­ta se suo­ma­lai­sil­le rakas sau­no­mi­nen­kin on huo­let­to­mam­paa uuden pum­pun kans­sa.

“Ennen ei mitään invert­te­ri­pump­pu­ja ollut: edel­li­ses­sä pum­pus­sa käyt­tö­ve­si kehit­tyi läm­mi­tys­syklin aika­na. Tek­nii­kan ongel­ma on, että kun kesä­ai­kaan läm­mi­tys­tar­vet­ta ei ole, ei käyt­tö­vet­tä­kään syn­ny kovin pal­jon, jol­loin käyt­tö­vet­tä on pak­ko teh­dä vas­tuk­sil­la. Nykyi­ses­sä vaih­to­vent­tii­li­tek­nii­kal­la teh­dys­sä pum­pus­sa käyt­tö­vet­tä syn­tyy ajan­koh­das­ta riip­pu­mat­ta. Auto­ma­tiik­ka tark­kai­lee sitä, mikä käyt­tö­ve­den tar­ve on”, Tim­pe­ri avaa.

Maa­läm­pö­pum­puis­sa hyö­ty­suh­de on ter­mo­dy­na­mii­kan näkö­kul­mas­ta puris­tet­tu jo hyväk­si, huo­maut­taa Tim­pe­ri. Auto­maa­tion mah­dol­lis­ta­va tie­to­tek­ni­nen puo­li sen sijaan kehit­tyy edel­leen.

”Nyky­ään pum­put mukau­tu­vat parem­min olo­suh­tei­siin, ja esi­mer­kik­si etä­seu­ran­ta on kehit­ty­nyt. Nyky­tek­niik­ka tekee mah­dol­li­sek­si myös inte­graa­tiot vaik­ka­pa aurin­ko­pa­nee­lei­hin tai pörs­si­säh­kön hin­ta­seu­ran­taan. Tek­nii­kan sää­det­tä­vyys on hyvä asia, sil­lä niin on mah­dol­lis­ta rea­goi­da ener­gian mark­ki­na­ti­lan­teen muu­tok­siin”, ker­too Tim­pe­ri.

Mie­tin­näs­sä muka­vuus, hin­ta ja ympä­ris­tö

Tal­vi 2025 oli var­sin leu­to, mut­ta tal­vi 2026 tar­jo­si uudel­le pum­pul­le kun­non tes­tin, kun pak­kas­jak­so venyi pit­käk­si. Tim­pe­ri seu­ra­si eri­tyi­sen tar­kas­ti pora­kai­von toi­min­taa, sil­lä van­ha 180 met­rin kai­vo on nykyi­siin mitoi­tuk­siin näh­den hie­man niuk­ka. Huo­li osoit­tau­tui tur­hak­si.

Vuo­sia saman tek­no­lo­gian kans­sa elä­nyt käyt­tä­jä suo­sit­te­lee­kin maa­läm­pöä eten­kin isoi­hin kiin­teis­töi­hin, jois­sa rat­kai­su on kil­pai­lu­ky­kyi­nen.

Läm­pö­pum­pun etu­ja ovat esi­mer­kik­si hyvät etä­seu­ran­ta- ja etä­sää­tö­mah­dol­li­suu­det. Tär­kein­tä on kui­ten­kin hyvä ener­gia­hyö­ty­suh­de. Tim­pe­ri sanoo, että se näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, ettei­vät säh­kön­hin­nan hei­lah­te­lut lii­kut­te­le säh­kö­alas­ku­ja juu­ri­kaan. Ker­ta­kir­pai­sun jäl­keen rat­kai­su on edul­li­nen. Pit­kään taloa asu­neen per­heen inves­toin­ti on kuo­le­tet­tu jo kau­an aikaa sit­ten – tähän men­nes­sä maa­läm­mön valin­nal­la on sääs­tä­nyt jo mel­koi­sen osan oma­ko­ti­ta­lon raken­nus­hin­nas­ta, arvioi Tim­pe­ri.

Rat­kai­sua hank­kies­sa on hyvä muis­taa, että itse lai­te on vain osa koko­nai­suut­ta. Tär­ke­ää on myös se, miten hyvin jär­jes­tel­mä sopii taloon, miten se on mitoi­tet­tu ja kuka sen toi­mit­taa, neu­voo Tim­pe­ri.

”Pitää sel­vit­tää oma ener­gian­tar­ve ja omat käyt­tö­tot­tu­muk­set. Sit­ten täy­tyy löy­tää sem­moi­nen luo­tet­ta­va ja osaa­va kump­pa­ni, jon­ka kans­sa läh­tee vie­mään pro­jek­tia eteen­päin.”

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ei ole pelk­kä lai­te­han­kin­ta. Rat­kai­se­vaa on oikea mitoi­tus, toi­mi­va koko­nai­suus ja luo­tet­ta­va kump­pa­ni vuo­sik­si eteen­päin.

Tim­pe­rin mukaan kan­nat­taa miet­tiä asu­mi­sen muka­vuus­te­ki­jöi­tä, inves­toin­nin takai­sin­mak­suai­kaa ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­maa­kin.

”Itse en aina­kaan halua sivuut­taa ympä­ris­tö­asioi­ta – haluan jär­jes­tel­män, jos­ta voin tun­tea hyvää omaa­tun­toa. En voi sanoa, että täl­lä maa­il­ma pelas­tuu, mut­ta en ole aina­kaan pahis.”