Direk­tii­vis­tä arkeen – näin EU:n uusi ener­gia­te­hok­kuus­lin­ja vai­kut­taa kotei­hin ja läm­mi­tyk­seen. EU:n Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi (EPBD) saat­taa kuu­los­taa kui­val­ta byro­kra­tial­ta, mut­ta sen vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat lopul­ta jokai­seen kotiin ja kiin­teis­töön. Direk­tii­vin tavoit­tee­na on ohja­ta Euroo­pan raken­nus­kan­taa koh­ti pääs­töt­tö­myyt­tä vuo­teen 2050 men­nes­sä – ja samal­la se muut­taa vähi­tel­len myös suo­ma­lais­ten tapaa raken­taa, remon­toi­da ja läm­mit­tää. Kyse ei ole yksit­täi­ses­tä mää­räyk­ses­tä, vaan pit­käs­tä pro­ses­sis­ta, jos­sa energia­tehokkuus, uusiu­tu­vat rat­kai­sut ja jär­ke­vä huol­ta­mi­nen kie­tou­tu­vat yhteen.

Hel­sin­gin Mes­su­kes­kuk­ses­sa kokoon­tui loka­kuus­sa salil­li­nen raken­nusa­lan asian­tun­ti­joi­ta, vir­ka­mie­hiä ja ener­gia-alan toi­mi­joi­ta kuu­le­maan ja kes­kus­te­le­maan sii­tä, miten EU:n Raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vi (EPBD) aio­taan Suo­mes­sa toteut­taa.

Tilai­suu­den ava­si ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön raken­nus­neu­vos ja raken­nuk­set ja raken­ta­mi­nen ‑yksi­kön joh­ta­ja Jyr­ki Kaup­pi­nen, joka on ollut kes­kei­ses­sä roo­lis­sa direk­tii­vin kan­sal­li­ses­sa val­mis­te­lus­sa. Päi­vän aika­na käy­tiin tark­kaan läpi, mitä kaik­kea tule­va lain­sää­dän­tö tar­koit­taa käy­tän­nös­sä – ja eten­kin, mitä se mer­kit­see oma­ko­ti­ta­loa­su­jil­le, jot­ka poh­ti­vat remont­te­ja tai läm­mi­tys­jär­jes­tel­män päi­vi­tyk­siä lähi­vuo­si­na.

Mik­si EPBD teh­tiin – ja mitä sil­lä hae­taan?

Raken­nuk­set vas­taa­vat Euroo­pas­sa lähes 40 pro­sen­tis­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta ja noin kol­mas­osas­ta pääs­tö­jä. Direk­tii­vin taus­tal­la on tavoi­te teh­dä täs­tä mit­ta­vas­ta ener­gia­sek­to­ris­ta asteit­tain pääs­tö­tön vuo­teen 2050 men­nes­sä.

– Direk­tii­vi päi­vi­tet­tiin, kos­ka monia koh­tia oli tar­peen nyky­ai­kais­taa. Muka­na on sekä tut­tua että täy­sin uut­ta, ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön raken­nus­neu­vos Jyr­ki Kaup­pi­nen ker­too.

Hänen mukaan­sa esi­mer­kik­si aurin­koe­ner­gia, raken­nusau­to­maa­tion lisää­mi­nen ja kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen ohjaus ovat uusia pain­opis­tei­tä. Myös pyö­rä­paik­ko­jen ja säh­kö­au­to­jen lataus­pis­tei­den mää­rä tulee näky­mään uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa aiem­paa vah­vem­min.

Tavoit­tee­na on kui­ten­kin ennen kaik­kea ohja­ta kehi­tys­tä, ei luo­da mas­sii­vis­ta remont­ti­pak­koa.
– Tämä ei ole ker­ta­ry­säyk­sen pak­ko, vaan pit­kän aika­vä­lin suun­ni­tel­ma, Kaup­pi­nen koros­taa.

Mitä taval­li­nen oma­ko­tia­su­ja voi odot­taa?

Direk­tii­vin toi­meen­pa­no ei tar­koi­ta, että jokai­nen suo­ma­lai­nen talo pitäi­si nyt kii­rees­ti perus­kor­ja­ta tai vaih­taa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään­sä. Päin­vas­toin: muu­tok­set ete­ne­vät vai­heit­tain ja pit­käs­sä aika­tau­lus­sa.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa val­mis­tel­laan noin 15 sää­dös­muu­tos­ta ja koko­naan uut­ta lakia raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­des­ta. Kaik­ki täh­tää sii­hen, että vuon­na 2026 sää­dös­pa­ket­ti oli­si val­mis ja vuo­den 2030 alus­ta läh­tien uusien raken­nus­ten luvis­sa sovel­let­tai­siin “pääs­töt­tö­män raken­nuk­sen” vaa­ti­muk­sia.

– Van­hoi­hin taloi­hin ei tule mitään äkki­muu­tok­sia, Kaup­pi­nen rau­hoit­te­lee.
– Jos raken­nat nyt tai teet remont­tia, nou­da­tat edel­leen nykyi­siä sää­dök­siä. Uudet mää­räyk­set kos­ke­vat raken­nus­lu­pia, jot­ka hae­taan 1.1.2030 jäl­keen.

“Ei kiel­to­ja – mut­ta ohjaus­ta”

Moni on huo­lis­saan, että direk­tii­vi joh­taa läm­mi­tys­muo­to­jen kiel­toi­hin. Tämä ei pidä paik­kaan­sa.

– Läm­mi­tys­muo­toa ei sää­del­lä kiel­loin, vaan ohja­taan koh­ti puh­taam­pia rat­kai­su­ja las­ken­nan ja kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kaut­ta, Kaup­pi­nen tote­aa.

Direk­tii­vin perus­a­ja­tus on, että kun raken­nus­ta kor­ja­taan, sen ener­gia­te­hok­kuut­ta paran­ne­taan “tek­ni­ses­ti, toi­min­nal­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­suuk­sien mukaan”. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa esi­mer­kik­si parem­paa eris­tys­tä, ener­gia­te­hok­kaam­pia ikku­noi­ta, ilman­vaih­don sää­töä tai läm­mi­tys­jär­jes­tel­män opti­moin­tia.

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la pitää peri­aa­tet­ta sinän­sä jär­ke­vä­nä – mut­ta muis­tut­taa, että todel­li­nen maa­il­ma ei aina käyt­täy­dy kaa­vioi­den mukaan.
– Ken­täl­lä näh­dään toi­si­naan tur­haa paniik­kia ja häti­köi­ty­jä inves­toin­te­ja. Toi­mi­va jär­jes­tel­mä pure­taan pois, ja tilal­le tulee rat­kai­su, joka ei yksin rii­tä pak­ka­sel­la. Se on rahan ja ener­gian haas­kaus­ta, Han­nu­la huo­maut­taa.

Hybri­di­läm­mi­tys – rat­kai­su jär­ke­vään siir­ty­mään

EPBD ei suo­raan kiel­lä hybri­di­jär­jes­tel­miä, jois­sa esi­mer­kik­si läm­pö­pump­pu hoi­taa perus­kuor­man ja öljy­kat­ti­la var­mis­taa läm­mön pak­kas­kau­del­la. Päin­vas­toin – hybri­dit voi­vat tukea direk­tii­vin tavoit­tei­ta, jos ne mitoi­te­taan oikein. Näin esi­mer­kik­si kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa saa­daan paran­net­tua ener­gia­te­hok­kuut­ta.

– Kyl­mim­pi­nä tal­vi­päi­vi­nä läm­pö­pump­pu ei yksin pys­ty kat­ta­maan kaik­kea läm­mi­tys­tar­vet­ta. Hybri­di­rat­kai­su tasaa ris­kin ja pitää kodin läm­pi­mä­nä ilman yli­suu­ria inves­toin­te­ja, Han­nu­la sanoo.

Kaup­pi­sen mukaan las­ken­nal­li­nen ongel­ma liit­tyy sii­hen, että sama kat­ti­la voi polt­taa sekä fos­sii­lis­ta että uusiu­tu­vaa polt­toai­net­ta, mikä tekee uusiu­tu­van läm­mi­ty­söl­jyn huo­mioi­mi­ses­ta ener­gia­las­ken­nas­sa vai­ke­aa.
– Tämä ei ole kiel­lon kysy­mys, vaan las­ken­nan haas­te, kos­ka pysy­vyyt­tä ei pys­ty­tä var­mis­ta­maan edel­lä mai­ni­tuis­ta sysis­tä. Asi­aa on sel­vi­tel­ty, mut­ta tois­tai­sek­si rat­kai­sua ei ole vie­lä löy­ty­nyt, Kaup­pi­nen täs­men­tää.

Han­nu­la toi­voo, että viran­omais­ten tul­kin­ta sal­li­si enem­män rea­lis­mia.
– Jos säi­liös­sä on uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä, sitä pitäi­si myös koh­del­la sel­lai­se­na. Se on koti­mai­nen, huol­to­var­ma ja pääs­töil­tään käy­tän­nös­sä nol­la. Mik­si sitä ei las­ken­nas­sa pal­kit­tai­si, Han­nu­la kysyy.

Miten tämä näkyy remon­tis­sa?

Kun pien­ta­lon omis­ta­ja päät­tää uusia kat­ti­lan, vaih­taa ikku­noi­ta tai paran­taa eris­tys­tä, tule­vai­suu­des­sa muka­na kul­kee yhä useam­min ener­gia­te­hok­kuus­las­kel­ma. Tavoit­tee­na on vähen­tää raken­nuk­sen ener­gian­tar­vet­ta vähin­tään 10 pro­sen­til­la ver­rat­tu­na aiem­paan.

Kaup­pi­sen mukaan tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että remont­ti kal­lis­tui­si mer­kit­tä­väs­ti:
– Kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set ovat olleet tut­ki­muk­sis­sa var­sin mal­til­li­sia, kos­ka suu­ri osa talois­ta raken­ne­taan jo nyt vaa­dit­tua tasoa parem­mik­si, hän sanoo.

Samal­la pain­opis­te siir­tyy laa­tuun ja doku­men­toin­tiin: läm­pö­ver­kos­ton tasa­pai­no­tus, ilman­vaih­don sää­döt ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­män mit­tauk­set täy­tyy toden­taa. Tämä var­mis­taa, että paran­nuk­set todel­la näky­vät ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa.

Säh­köis­ty­mi­nen, aurin­ko ja auto­maa­tio – tule­vai­suu­den tuki­pi­la­rit

Direk­tii­vi tuo muka­naan myös uusia mah­dol­li­suuk­sia. Uusis­sa raken­nuk­sis­sa on jat­kos­sa varau­dut­ta­va aurin­ko­pa­nee­lien ja jääh­dy­tyk­sen jäl­kia­sen­nuk­sen mah­dol­lis­ta­mi­seen. Raken­nusau­to­maa­tion roo­li myös kas­vaa.

– Aurin­koe­ner­gi­aa ja jääh­dy­tys­tä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se asen­taa heti, mut­ta raken­nuk­sen tulee olla suun­ni­tel­tu siten, että sen lisää­mi­nen myö­hem­min on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, Kaup­pi­nen sel­ven­tää.

Myös raken­nusau­to­maa­tio saa uuden roo­lin: tule­vai­suu­des­sa yhä useam­pi raken­nus sää­tää valais­tus­ta, ilman­vaih­toa ja läm­mi­tys­tä auto­maat­ti­ses­ti – ener­gian­ku­lu­tus­ta seu­ra­ten ja opti­moi­den.

Arto Han­nu­la: “Pää­tök­set pitäi­si teh­dä tie­dol­la, ei pelol­la”

Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen näkö­kul­mas­ta tär­kein­tä on, että alan kehi­tys pysyy jär­ke­vä­nä ja tek­ni­ses­ti perus­tel­tu­na.

– Kun tuki­po­li­tiik­ka ohjaa lii­kaa yhtä suun­taa, syn­tyy väis­tä­mät­tä yli­lyön­te­jä. Läm­pö­pump­pu­ja myy­dään taloi­hin, joi­hin ne eivät yksin rii­tä. Sit­ten pala­taan apu­läm­mi­tyk­seen, mut­ta vas­ta kun vahin­ko on jo tapah­tu­nut, Han­nu­la huo­maut­taa.

Hän koros­taa, että hyvä hybri­di­jär­jes­tel­mä on pait­si ener­gia­te­ho­kas myös var­ma – ja että öljy- ja kaa­su­kat­ti­loi­den huol­to-osaa­mis­ta tar­vi­taan vie­lä pit­kään.
– Tehon tar­ve ei katoa, vaik­ka pääs­töt vähe­ne­vät. Jär­jes­tel­mä, joka toi­mii koval­la pak­ka­sel­la, on osa huol­to­var­muut­ta. Sik­si ken­tän ammat­tio­saa­jat on pidet­tä­vä muka­na muu­tok­ses­sa, Han­nu­la pai­not­taa.

E‑luvut, ker­toi­met ja ikku­noi­den “hin­ta­pö­hi­nä”

Yksi käy­tän­nön muu­tos liit­tyy ener­gia­muo­to­jen ker­toi­miin, joil­la eri ener­gia­läh­tei­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia suh­teu­te­taan. Suo­mes­sa ker­toi­mia on ehdo­tet­tu pie­nen­net­tä­väk­si noin 25 pro­sent­tia, kos­ka säh­kön- ja kau­ko­läm­mön tuo­tan­non pääs­töt ovat vähen­ty­neet nopeas­ti. Tämä vai­kut­taa suo­raan raken­nus­ten E‑lukuun, joka mää­rit­tää ener­gia­to­dis­tuk­sen luo­kan.

Kaup­pi­sen mukaan tämä ei muu­ta raken­nuk­sia auto­maat­ti­ses­ti ener­gia­te­hok­kaam­mik­si – vaa­ti­mus­ta­so päi­vi­te­tään samal­la vas­taa­vas­ti.
– Meil­lä ei saa syn­tyä tilan­net­ta, jos­sa sään­te­lyn hel­pot­tu­mi­nen joh­tai­si todel­li­suu­des­sa ener­gia­te­hot­to­mam­piin raken­nuk­siin, hän huo­maut­taa.

Ja entä ne ikku­nat? Kaup­pi­nen oikoo yleis­tä myyt­tiä:
– Erit­täin ener­gia­te­hok­kaat ikku­nat eivät ole mer­kit­tä­väs­ti kal­liim­pia. Asuin­ra­ken­nus­ten ener­gia-avus­tus­ta saa­nei­den koh­tei­den toteu­tu­nei­den kus­tan­nus­ten mukaan hin­tae­ro oli kes­ki­mää­rin 2,5 pro­sent­tia pien­ta­lois­sa ja 6,7 pro­sent­tia usean asun­non raken­nuk­sis­sa ver­rat­tu­na nyky­vaa­ti­muk­siin, Kaup­pi­nen ker­too.

Kym­me­nen vuo­den siir­ty­mä – mut­ta nyt on oikea het­ki toi­mia

EPBD:n ete­ne­mi­nen ei vaa­di kii­ret­tä, mut­ta se antaa sel­keän suun­nan:
– Vuon­na 2030 haet­ta­vat raken­nus­lu­vat ovat ensim­mäi­siä, joi­ta kos­kee pääs­töt­tö­män raken­nuk­sen vaa­ti­mus, Kaup­pi­nen muis­tut­taa.

Arto Han­nu­la näkee siir­ty­män myös mah­dol­li­suu­te­na.
– Jos tuki­po­li­tiik­ka suun­na­taan oikein, Suo­mi voi näyt­tää mal­lia sii­nä, miten uusiu­tu­vat polt­toai­neet ja hybri­dit vie­vät koh­ti pääs­töt­tö­myyt­tä ilman jär­jet­tö­miä inves­toin­te­ja, Han­nu­la sum­maa.

📖 Lue myös: Jos haluat pureu­tua syvem­mäl­le direk­tii­vin taus­toi­hin ja sen vai­ku­tuk­siin koti­ta­louk­sien näkö­kul­mas­ta, käy luke­mas­sa artik­ke­li “EU-jar­go­nia ilta­pa­lak­si” – mitä EPBD ja sen lausun­to tar­koit­taa oma­ko­ti­ta­loil­le?