Talo­tek­nii­kan “var­ma nak­ki” – mik­si Läm­sät pää­tyi­vät uuteen öljy­kat­ti­laan, vaik­ka tar­jol­la oli­si ollut 4 000 euron luo­pu­mis­tu­ki?

Teks­ti, kuvat ja podcast Toni Deger­lund

Kun Tuu­re ja Mir­ja Läm­sä vaih­toi­vat vii­me mar­ras­kuus­sa talon­sa van­han, 1980-luvun alus­ta pal­vel­leen öljy­kat­ti­lan uuteen Jäs­pi-öljy­kat­ti­laan, pää­tös ei syn­ty­nyt het­ken mie­li­joh­tees­ta – mut­ta se syn­tyi nopeas­ti. Van­ha kat­ti­la oli toi­mi­nut vuo­si­kym­me­niä, kun­nes se alkoi temp­puil­la käyn­nis­tyk­sis­sä. Kor­jaus­ko­kei­lu teh­tiin, mut­ta epä­var­muus jäi.

Ja kun läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä alkaa oireil­la kes­kel­lä tal­vea, monel­la lop­puu poh­din­ta sii­hen, mis­tä saa var­mim­min läm­pöä – ja mil­lä aika­tau­lul­la.

Läm­sil­le rat­kai­se­vaa oli ennen kaik­kea toi­min­ta­var­muus, kus­tan­nus­ten jär­ke­vyys ja koko­nai­suu­den rea­lis­mi: mitä kaik­kea öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­nen oikeas­ti tar­koit­tai­si, kun huo­mioi­daan han­kin­ta­hin­ta, van­han jär­jes­tel­män pur­ku sekä poh­ja­ve­sia­lu­een rajoit­teet. Samal­la he eivät halun­neet hypä­tä rat­kai­suun, jon­ka toi­min­ta­var­muu­des­ta hei­dän lähi­pii­ris­sään oli tuo­rei­ta huo­no­ja koke­muk­sia.

– Me emme olleet mis­sään vai­hees­sa luo­pu­mas­sa öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, Mir­ja Läm­sä tote­aa.

Van­ha pal­ve­li pit­kään – kun­nes alkoi “niko­tel­la”

Läm­sien talo on 1980-luvun alus­sa raken­net­tu oma­ko­ti­ta­lo, ja perus­läm­mi­tyk­se­nä on ollut öljy. Van­ha kat­ti­la oli Tuu­ren mukaan Jämä-tyyp­pi­nen “moni­toi­mi­ko­ne”, jos­sa oli öljy, puu ja pie­ni säh­kö­vas­tus. Pit­kään se riit­ti – kun­nes käyn­nis­ty­mi­sen kans­sa alkoi tul­la ongel­mia.

– Se toi­mi tähän asti ihan hyvin, mut sit se ei enää suos­tu­nut kun­nol­la läh­te­mään käyn­tiin, Tuu­re Läm­sä ker­too.

Kun läm­mi­tys on ker­ran pak­ko lait­taa kun­toon, nousee väis­tä­mät­tä esiin myös kysy­mys: pitäi­si­kö samal­la vaih­taa koko läm­mi­tys­muo­to? Läm­sil­lä vaih­toeh­to­ja kat­sot­tiin – mut­ta omal­la arjel­la mitat­tu­na öljy pysyi “pää­lin­jal­la”.

“Tuki­ra­haa” ei otet­tu – kos­ka koko­nai­suus ei ollut plus­sal­la

Jul­ki­nen kes­kus­te­lu ohjaa voi­mak­kaas­ti pois fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, ja öljy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­seen on ollut tar­jol­la tukea. Läm­sät eivät kui­ten­kaan näh­neet, että luo­pu­mi­nen oli­si hei­dän tapauk­ses­saan ollut oikeas­ti jär­ke­vä talou­del­li­nen koko­nai­suus.

Hei­dän tilan­tees­saan iso kyn­nys liit­tyi myös sii­hen, että talo sijait­see poh­ja­ve­sia­lu­eel­la. Öljy­säi­liö on pihal­la, ja jär­jes­tel­män pur­ka­mi­ses­sa ja säi­liön pois­tos­sa oli­si syn­ty­nyt joka tapauk­ses­sa mer­kit­tä­viä kus­tan­nuk­sia.

– Sii­nä oli­si tul­lut lisäk­si aika pal­jon, kun me olem­me poh­ja­ve­sia­lu­eel­la, niin öljy­säi­liö oli­si pitä­nyt muun muas­sa kai­vaa ylös, Mir­ja Läm­sä sanoo.

Lisäk­si Läm­sät oli­vat ehti­neet kar­toit­taa ilma­läm­pö­pump­pui­hin ja ilma­ve­si­läm­pö­pump­pui­hin liit­ty­vää hin­ta­ta­soa – ja ero uuden öljy­kat­ti­lan koko­nai­suu­teen oli hei­dän mie­les­tään lii­an suu­ri.

– Sii­nä oli mel­kein kymp­pi­ton­nin ero, joka on mun mie­les­tä aika iso ero, Tuu­re Läm­sä kom­men­toi.

Kovat pak­ka­set ja kal­lis säh­kö: “sääl­lä kuin sääl­lä”

Tal­ven aika­na moni on huo­man­nut saman: kun pak­ka­nen kiris­tyy, myös läm­mi­tyk­sen tehon­tar­ve kas­vaa, ja pörs­si­säh­kö voi teh­dä ikä­viä loik­kia. Läm­sil­le öljy­läm­mi­tyk­ses­sä koros­tui se, että läm­pöä saa­daan riip­pu­mat­ta säh­kön hin­nas­ta – ja käy­tän­nös­sä myös sääs­tä riip­pu­mat­ta.

– Tää on aina­kin var­ma vaih­toeh­to sääl­lä kun sääl­lä, eikä tää oo säh­kön hin­nois­ta riip­pu­vai­nen, Mir­ja Läm­sä koros­taa.

Tuu­re puo­les­taan kiteyt­tää pää­tök­sen­te­koa “lom­pa­kon logii­kal­la”: jos vaih­toeh­to­na on iso inves­toin­ti säh­kö­poh­jai­seen rat­kai­suun, jon­ka kan­nat­ta­vuus riip­puu vah­vas­ti säh­kön hin­nas­ta ja siir­ros­ta, öljy tun­tui hei­dän arjes­saan perus­tel­lul­ta.

– Kun rupee oikees­ti ver­taa­maan, pal­jon­ko öljyl­lä saa kilowat­ti­tun­te­ja ja mitä säh­kö kaik­ki­ne siir­toi­neen mak­saa, niin öljy ei näy­tä yhtään has­sum­mal­ta, Tuu­re Läm­sä sanoo.

Me emme olleet mis­sään vai­hees­sa luo­pu­mas­sa täs­tä öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, Mir­ja Läm­sä tote­aa.

Uusi kat­ti­la, siis­tim­pi pan­nu­huo­ne – ja parem­pi hyö­ty­suh­de

Öljy­läm­mi­tyk­seen liit­tyy sit­keä mie­li­ku­va noki­ses­ta pan­nu­huo­nees­ta ja van­han tek­nii­kan “käryis­tä”. Läm­sien pan­nu­huo­nees­sa todel­li­suus on nyt tois­ta: uusi lai­te­ko­ko­nai­suus on siis­ti, ja myös läm­pö­kuor­ma pan­nu­huo­nees­sa on pie­nem­pi kuin ennen.

– Tää on pal­jon vii­leem­pi nyt kuin se van­ha, ja hyö­ty­suh­de­kin on ihan eri luok­kaa, Mir­ja Läm­sä ker­too.

Tuu­re huo­ma­si eron käy­tän­nös­sä nopeas­ti: van­han kat­ti­lan “huk­ka­läm­pö” oli ennen läs­nä pan­nu­huo­nees­sa – nyt se on vähen­ty­nyt.

– Mä oon huo­man­nu jo, että van­ha huk­ka­läm­pö on hävin­nyt, Tuu­re Läm­sä tote­aa.

Van­ha jär­jes­tel­mä sai väis­tyä, ja tilal­le asen­net­tiin uusi Jäs­pi-öljy­kat­ti­la – siis­ti koko­nai­suus, joka tekee pan­nu­huo­nees­ta “toi­mi­van tek­ni­sen tilan” eikä läm­mön­huk­kaa tuot­ta­vaa sau­naa.

Hybri­dia­jat­te­lu elää – mut­ta omil­la ehdoil­la

Vaik­ka Läm­sät eivät luo­pu­neet öljys­tä, he eivät myös­kään lukit­se itse­ään yhteen ener­gia­muo­toon. Talos­ta löy­tyy myös ilma­läm­pö­pump­pu ja tak­ka, joten koko­nai­suus on jo nyt erään­lai­nen “arki­hy­bri­di”. Lisäk­si aja­tus ilma­ve­si­läm­pö­pum­pus­ta öljyn rin­nal­le on ole­mas­sa – mut­ta vain, jos hin­ta ja jär­ki koh­taa­vat.

– Jos ne hin­nat jos­kus tulee alas ja se oikees­ti kan­nat­taa, niin sit voi miet­tiä rin­nal­le sitä ilma­ve­si­pump­pua, Tuu­re Läm­sä sanoo.

Mir­ja on samoil­la lin­joil­la: mah­dol­li­suus hybri­din kehit­tä­mi­seen kiin­nos­taa, mut­ta inves­toin­nin pitää olla perus­tel­tu.

– Mik­sei, jos hin­nat tulee alas­päin ja se on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, Mir­ja Läm­sä sanoo.

Tää on aina­kin var­ma vaih­toeh­to sääl­lä kun sääl­lä, eikä tää oo säh­kön hin­nois­ta riip­pu­vai­nen, Mir­ja Läm­sä koros­taa.

Huol­to­var­muut­ta “omas­sa tas­kus­sa” – akus­to var­mis­taa säh­köt kat­ti­lal­le

Läm­sien tapauk­ses­sa yksi kiin­nos­ta­vim­mis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta liit­tyy huol­to­var­muu­teen: Tuu­re on hank­ki­nut käyt­töön­sä kan­net­ta­van akuston/varavirtalähteen, jol­la he pys­ty­vät pitä­mään öljy­läm­mi­tyk­sen toi­min­nas­sa myös säh­kö­kat­kon aika­na.

Aja­tus on yksin­ker­tai­nen: öljy­kat­ti­la tar­vit­see säh­köä muun muas­sa ohjauk­sel­le ja kier­to­ve­si­pum­pul­le. Kun säh­kö­verk­ko kaa­tuu, läm­mi­tys ei kaa­du – jos säh­kön syöt­tö var­mis­te­taan.

Tuu­ren käy­tös­sä ole­va lai­te on Fes­too­lin SYS-PowerS­ta­tion SYS-PST 1500 Li HP, jon­ka nimel­li­nen ener­gia­si­säl­tö on 1555 Wh ja joka syöt­tää 230 V / 50 Hz ‑verk­ko­vir­taa puh­taal­la sini­aal­lol­la. Jat­ku­vaa tehoa lai­te tar­jo­aa 3680 W, ja het­kel­li­ses­ti tehoa riit­tää erit­täin kor­kei­siin huip­pui­hin (jopa 18 000 W). Latausai­ka on noin 3 tun­tia, ja IP-suo­jaus­luok­ka sul­je­tuil­la suo­juk­sil­la on IP44.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että säh­kö­kat­kon aika­na talon “läm­pö pysyy liik­kees­sä” – ja samal­la myös mie­len­rau­ha pysyy.

– Huol­to­var­muus on kyl­lä tosi hyvä, kun on tom­mo­nen akku­pank­ki, Tuu­re Läm­sä sanoo.

Ja kun Suo­mes­sa myrs­kyt, tyk­ky­lu­mi tai jake­lu­ver­kon viat voi­vat aiheut­taa kat­kok­sia, täl­lai­set “pie­net var­mis­tuk­set” muut­tu­vat monel­le isoik­si.

Fes­tool SYS-PowerS­ta­tion ‑vara­vir­ta­läh­de mah­dol­lis­taa sen, että öljy­kat­ti­lan säh­kö­syöt­tö voi­daan var­mis­taa myös säh­kö­kat­kon aika­na.

Huol­to­var­muus on kyl­lä tosi hyvä, kun on tom­mo­nen akku­pank­ki, Tuu­re Läm­sä sanoo.

Uusiu­tu­va polt­toai­ne pitää oven auki tule­vai­suu­teen

Yksi tär­keä näkö­kul­ma öljy­läm­mi­tyk­sen nyky­het­keen – ja eri­tyi­ses­ti tule­vai­suu­teen – on se, että kes­kus­te­lu ei ole vain “öljy vas­taan säh­kö”. Fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta irtau­tu­mi­nen on perus­tel­tu tavoi­te, mut­ta Läm­sien kal­tai­sis­sa koh­teis­sa on olen­nais­ta muis­taa myös vaih­toeh­to: uusiu­tu­va läm­mi­ty­söl­jy.

Tek­niik­ka ei muu­tu, kun polt­toai­ne muut­tuu. Kat­ti­la ja jär­jes­tel­mä voi­vat jat­kaa pal­ve­le­mis­ta, mut­ta pääs­tö­vai­ku­tus muut­tuu mer­kit­tä­väs­ti. Läm­sät­kin pitä­vät aja­tus­ta hyvä­nä – jos hin­ta on jär­ke­vä.

– Jos hin­ta on koh­tuul­li­nen, niin mik­sei, Mir­ja Läm­sä sanoo.

Tuu­ren ja Mir­jan rat­kai­su ker­too yhdes­tä asias­ta: kaik­ki läm­mi­tys­pää­tök­set ovat lopul­ta arjen pää­tök­siä. Niis­sä pun­ni­taan rahaa, vai­vaa, ris­ke­jä ja sitä, mil­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii juu­ri omas­sa pihas­sa, omas­sa pan­nu­huo­nees­sa ja omas­sa elä­män­ti­lan­tees­sa.

Läm­sien läm­mi­tys­rat­kai­su päh­ki­nän­kuo­res­sa

Koh­de: oma­ko­ti­ta­lo (rak. 1980-luvun alku), Läm­sät muut­ta­neet taloon 2012
Van­ha jär­jes­tel­mä: alku­pe­räi­nen öljy­kat­ti­la (moni­toi­mi­kat­ti­la), alkoi oireil­la käyn­nis­tyk­sis­sä
Uusi jär­jes­tel­mä: uusi Jäs­pi-öljy­kat­ti­la (asen­nus 27.11.2025)
Perus­te­lut valin­nal­le: toi­min­ta­var­muus, koko­nais­kus­tan­nus, poh­ja­ve­sia­lu­een rajoit­teet ja jär­jes­tel­män pur­ku­kus­tan­nuk­set sekä epä­var­muus vaih­toeh­to­jen toi­mi­vuu­des­ta kovil­la pak­ka­sil­la
Mah­dol­li­nen “seu­raa­va askel”: ilma­ve­si­läm­pö­pump­pu öljyn rin­nal­le, jos inves­toin­ti muut­tuu sel­väs­ti nykyis­tä jär­ke­väm­mäk­si
Huol­to­var­muus­rat­kai­su: Fes­tool SYS-PowerS­ta­tion SYS-PST 1500 Li HP

  • Nimel­li­nen ener­gia­si­säl­tö 1555 Wh
  • Jat­ku­va teho 3680 W
  • Huip­pu­te­ho jopa 18 000 W (lyhy­tai­kai­ses­ti)
  • Läh­tö 230 V / 50 Hz (pure sine)
  • Latausai­ka noin 3 h
  • IP-luok­ka IP44 (suo­juk­set sul­jet­tu­na)

Lue myös tämä artik­ke­li: Uusi öljy­kat­ti­la van­han tilal­le – mik­si moni valit­si var­man rat­kai­sun 4 000 euron tues­ta huo­li­mat­ta?

2 kommenttia

  1. Joonas

    Meil­lä on maa­läm­pö asen­net­tu vuon­na 2008, ja vara­läm­mök­si on jätet­ty vuo­den 2003 öljy­kat­ti­la. Tänä tal­ve­na öljyä tuli pol­tet­tua kovim­pien pak­kas­ten aika­na, kos­ka pörs­si­säh­kö oli tosi kal­lis­ta ja 350-neliöi­nen van­ha talo tar­vit­see pal­jon läm­mi­tys­te­hoa. Hal­vem­pi­na päi­vi­nä käy­tin myös maa­läm­pöä. Nor­maa­lis­ti säh­kön olles­sa edul­lis­ta kat­ti­la on kyl­mä­nä ja maa­läm­mön teho riit­tää. Jär­jes­tel­mä on teh­ty niin, että voi vali­ta kum­mal­la läm­mit­tää mitä­kin läm­mi­tys­pii­riä ja näin ollen jakaa kovem­mil­la pak­ka­sil­la vaik­ka osan läm­mi­tys­kuor­mas­ta öljy­kat­ti­lal­le.


    • Lämmöllä-toimitus

      Kiitos Joonas kommentistasi.

      Kuulostaa hyvin järkevältä ratkaisulta, ja on ollut fiksua jättää öljylämmitys varajärjestelmäksi, vaikka päälämmitysmuotona onkin maalämpö.

      Tiedän useita vastaavia kokonaisuuksia, joissa maalämpö toimii pääasiallisena lämmitysmuotona, mutta rinnalla on edelleen öljylämmitys ja joissain tapauksissa myös aurinkoenergiaa.

      Nyt kun elämme muutenkin mielenkiintoisia aikoja monessakin mielessä ja energian hinnat heittelevät maailman poliittisen tilanteen mukaan, on enemmän kuin järkevää tukeutua mahdollisimman monipuolisiin hybridiratkaisuihin. Tällöin on mahdollisuus reagoida tilanteisiin ja hyödyntää eri energiamuotoja tilanteen mukaan.

      Jos lämmitysöljyä on hankittu silloin, kun hinta on ollut kohtuullinen ja säiliö on täynnä, siinä on hybridikohteessa pitkäksi aikaa varalla energiaa, kun öljylämmitys toimii tukena tarpeen mukaan.

      Tällainen järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden huoltovarmuuteen. Öljykattilaa voidaan käyttää tarvittaessa aggregaatin avulla, jolloin lämmitys toimii myös sähkökatkojen aikana. Aggregaatin koosta riippuen voidaan turvata myös muuta talon sähkönkäyttöä. Nykyään tällaisia ratkaisuja on saatavilla myös pientaloihin, ja automatiikka mahdollistaa jopa sen, että järjestelmä käynnistyy tarvittaessa itsestään.

      Lämmöllä,
      Toni Degerlund
      päätoimittaja
      Lämmöllä-lehti

  2. Antti Räsänen

    Val­tio teki todel­la tyh­män rat­kai­sun, kun ”tuen” saa­mi­sel­le oli vaa­ti­mus, että öljy­läm­mi­tyk­sen lait­teet pitää pur­kaa pois! Tuki­ra­hat tule­vat lisäk­si mei­dän mak­sa­mis­tam­me vero­ra­hois­ta. Itse tein myös las­kel­mat ja tote­sin, että pidän öljy­läm­mi­tyk­sen ilma­läm­pö­pum­pun ja takan lisäk­si. Edul­li­sen säh­kön aika­na pidän läm­mi­tyk­sen säh­köl­lä, ja kal­liil­la säh­köl­lä / kovil­la pak­ka­sil­la menee öljy­pol­tin pääl­le. Näin type­riä pää­tök­siä päät­tä­jät teki­vät ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Lisäk­si on uusiu­tu­vaa läm­mi­ty­söl­jyä tar­jol­la, jos mei­naa, että sil­lä tämä maa­pal­lo pelas­tuu.


    • Lämmöllä-toimitus

      Kiitos Antti kommentistasi.

      Näinhän se on. Energiapolitiikan olisi hyvä olla mahdollisimman monipuolista, ja kokonaisuus pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että fossiilisista polttoaineista on syytä päästä eroon tulevaisuudessa, mutta kuten totesitkin, tarjolla on myös uusiutuvia vaihtoehtoja. Itse lämmitystekniikka ei ratkaise päästöjä, vaan se, mitä polttoainetta kattilassa käytetään.

      Uusiutuva polttoaine on toistaiseksi kalliimpaa kuin fossiilinen, mutta kehityssuunta jää nähtäväksi. Tässä vaikuttaa vahvasti kysynnän ja tarjonnan laki – kysyntä luo markkinaa, mikä voi ajan myötä vaikuttaa myös hintaan. Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jalostuspuolella tehdään jatkuvasti tutkimusta, ja on täysin mahdollista, että tuotantomenetelmät kehittyvät niin, että kustannustehokkuus paranee myös kuluttajan näkökulmasta.

      Poliittisilla päätöksillä ja regulaatiolla on tässä myös iso rooli. Esimerkiksi jakeluvelvoitteet ja verotus vaikuttavat suoraan siihen, mikä uusiutuvan polttoaineen todellinen hinta kuluttajalle on. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula onkin esittänyt ajatuksen, että uusiutuvasta polttoaineesta voitaisiin esimerkiksi väliaikaisesti poistaa arvonlisävero, jolloin sen hinta olisi lähempänä fossiilista vaihtoehtoa.

      Lisäksi on hyvä nostaa esiin hybridiratkaisut, jotka ovat monessa tapauksessa erittäin järkeviä. Jos käytössä on toimiva öljylämmitysjärjestelmä, sen rinnalle voidaan hyvin asentaa esimerkiksi ilmavesilämpöpumppu. Tällöin lämpöpumppu hoitaa pääosan lämmityksestä suurimman osan vuodesta, ja öljylämmitys toimii tukena kovimmilla pakkasilla. Tämä riippuu toki myös sijainnista. On myös kohteita, joissa esimerkiksi maalämpö on asennettu, mutta öljylämmitys on jätetty varajärjestelmäksi mahdollisten häiriötilanteiden varalle. Mitä enemmän vaihtoehtoja on käytössä, sitä parempi kokonaisuus usein muodostuu.

      Lämmöllä,
      Toni Degerlund
      päätoimittaja
      Lämmöllä-lehti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *