Talotekniikan “varma nakki” – miksi Lämsät päätyivät uuteen öljykattilaan, vaikka tarjolla olisi ollut 4 000 euron luopumistuki?
Kun Tuure ja Mirja Lämsä vaihtoivat viime marraskuussa talonsa vanhan, 1980-luvun alusta palvelleen öljykattilan uuteen Jäspi-öljykattilaan, päätös ei syntynyt hetken mielijohteesta – mutta se syntyi nopeasti. Vanha kattila oli toiminut vuosikymmeniä, kunnes se alkoi temppuilla käynnistyksissä. Korjauskokeilu tehtiin, mutta epävarmuus jäi.
Ja kun lämmitysjärjestelmä alkaa oireilla keskellä talvea, monella loppuu pohdinta siihen, mistä saa varmimmin lämpöä – ja millä aikataululla.
Lämsille ratkaisevaa oli ennen kaikkea toimintavarmuus, kustannusten järkevyys ja kokonaisuuden realismi: mitä kaikkea öljylämmityksestä luopuminen oikeasti tarkoittaisi, kun huomioidaan hankintahinta, vanhan järjestelmän purku sekä pohjavesialueen rajoitteet. Samalla he eivät halunneet hypätä ratkaisuun, jonka toimintavarmuudesta heidän lähipiirissään oli tuoreita huonoja kokemuksia.
– Me emme olleet missään vaiheessa luopumassa öljylämmityksestä, Mirja Lämsä toteaa.
Vanha palveli pitkään – kunnes alkoi “nikotella”
Lämsien talo on 1980-luvun alussa rakennettu omakotitalo, ja peruslämmityksenä on ollut öljy. Vanha kattila oli Tuuren mukaan Jämä-tyyppinen “monitoimikone”, jossa oli öljy, puu ja pieni sähkövastus. Pitkään se riitti – kunnes käynnistymisen kanssa alkoi tulla ongelmia.
– Se toimi tähän asti ihan hyvin, mut sit se ei enää suostunut kunnolla lähtemään käyntiin, Tuure Lämsä kertoo.
Kun lämmitys on kerran pakko laittaa kuntoon, nousee väistämättä esiin myös kysymys: pitäisikö samalla vaihtaa koko lämmitysmuoto? Lämsillä vaihtoehtoja katsottiin – mutta omalla arjella mitattuna öljy pysyi “päälinjalla”.
“Tukirahaa” ei otettu – koska kokonaisuus ei ollut plussalla
Julkinen keskustelu ohjaa voimakkaasti pois fossiilisista polttoaineista, ja öljylämmityksestä luopumiseen on ollut tarjolla tukea. Lämsät eivät kuitenkaan nähneet, että luopuminen olisi heidän tapauksessaan ollut oikeasti järkevä taloudellinen kokonaisuus.
Heidän tilanteessaan iso kynnys liittyi myös siihen, että talo sijaitsee pohjavesialueella. Öljysäiliö on pihalla, ja järjestelmän purkamisessa ja säiliön poistossa olisi syntynyt joka tapauksessa merkittäviä kustannuksia.
– Siinä olisi tullut lisäksi aika paljon, kun me olemme pohjavesialueella, niin öljysäiliö olisi pitänyt muun muassa kaivaa ylös, Mirja Lämsä sanoo.
Lisäksi Lämsät olivat ehtineet kartoittaa ilmalämpöpumppuihin ja ilmavesilämpöpumppuihin liittyvää hintatasoa – ja ero uuden öljykattilan kokonaisuuteen oli heidän mielestään liian suuri.
– Siinä oli melkein kymppitonnin ero, joka on mun mielestä aika iso ero, Tuure Lämsä kommentoi.
Kovat pakkaset ja kallis sähkö: “säällä kuin säällä”
Talven aikana moni on huomannut saman: kun pakkanen kiristyy, myös lämmityksen tehontarve kasvaa, ja pörssisähkö voi tehdä ikäviä loikkia. Lämsille öljylämmityksessä korostui se, että lämpöä saadaan riippumatta sähkön hinnasta – ja käytännössä myös säästä riippumatta.
– Tää on ainakin varma vaihtoehto säällä kun säällä, eikä tää oo sähkön hinnoista riippuvainen, Mirja Lämsä korostaa.
Tuure puolestaan kiteyttää päätöksentekoa “lompakon logiikalla”: jos vaihtoehtona on iso investointi sähköpohjaiseen ratkaisuun, jonka kannattavuus riippuu vahvasti sähkön hinnasta ja siirrosta, öljy tuntui heidän arjessaan perustellulta.
– Kun rupee oikeesti vertaamaan, paljonko öljyllä saa kilowattitunteja ja mitä sähkö kaikkine siirtoineen maksaa, niin öljy ei näytä yhtään hassummalta, Tuure Lämsä sanoo.
Me emme olleet missään vaiheessa luopumassa tästä öljylämmityksestä, Mirja Lämsä toteaa.
Uusi kattila, siistimpi pannuhuone – ja parempi hyötysuhde
Öljylämmitykseen liittyy sitkeä mielikuva nokisesta pannuhuoneesta ja vanhan tekniikan “käryistä”. Lämsien pannuhuoneessa todellisuus on nyt toista: uusi laitekokonaisuus on siisti, ja myös lämpökuorma pannuhuoneessa on pienempi kuin ennen.
– Tää on paljon viileempi nyt kuin se vanha, ja hyötysuhdekin on ihan eri luokkaa, Mirja Lämsä kertoo.
Tuure huomasi eron käytännössä nopeasti: vanhan kattilan “hukkalämpö” oli ennen läsnä pannuhuoneessa – nyt se on vähentynyt.
– Mä oon huomannu jo, että vanha hukkalämpö on hävinnyt, Tuure Lämsä toteaa.

Hybridiajattelu elää – mutta omilla ehdoilla
Vaikka Lämsät eivät luopuneet öljystä, he eivät myöskään lukitse itseään yhteen energiamuotoon. Talosta löytyy myös ilmalämpöpumppu ja takka, joten kokonaisuus on jo nyt eräänlainen “arkihybridi”. Lisäksi ajatus ilmavesilämpöpumpusta öljyn rinnalle on olemassa – mutta vain, jos hinta ja järki kohtaavat.
– Jos ne hinnat joskus tulee alas ja se oikeesti kannattaa, niin sit voi miettiä rinnalle sitä ilmavesipumppua, Tuure Lämsä sanoo.
Mirja on samoilla linjoilla: mahdollisuus hybridin kehittämiseen kiinnostaa, mutta investoinnin pitää olla perusteltu.
– Miksei, jos hinnat tulee alaspäin ja se on taloudellisesti kannattavaa, Mirja Lämsä sanoo.
Tää on ainakin varma vaihtoehto säällä kun säällä, eikä tää oo sähkön hinnoista riippuvainen, Mirja Lämsä korostaa.
Huoltovarmuutta “omassa taskussa” – akusto varmistaa sähköt kattilalle
Lämsien tapauksessa yksi kiinnostavimmista yksityiskohdista liittyy huoltovarmuuteen: Tuure on hankkinut käyttöönsä kannettavan akuston/varavirtalähteen, jolla he pystyvät pitämään öljylämmityksen toiminnassa myös sähkökatkon aikana.
Ajatus on yksinkertainen: öljykattila tarvitsee sähköä muun muassa ohjaukselle ja kiertovesipumpulle. Kun sähköverkko kaatuu, lämmitys ei kaadu – jos sähkön syöttö varmistetaan.
Tuuren käytössä oleva laite on Festoolin SYS-PowerStation SYS-PST 1500 Li HP, jonka nimellinen energiasisältö on 1555 Wh ja joka syöttää 230 V / 50 Hz ‑verkkovirtaa puhtaalla siniaallolla. Jatkuvaa tehoa laite tarjoaa 3680 W, ja hetkellisesti tehoa riittää erittäin korkeisiin huippuihin (jopa 18 000 W). Latausaika on noin 3 tuntia, ja IP-suojausluokka suljetuilla suojuksilla on IP44.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkökatkon aikana talon “lämpö pysyy liikkeessä” – ja samalla myös mielenrauha pysyy.
– Huoltovarmuus on kyllä tosi hyvä, kun on tommonen akkupankki, Tuure Lämsä sanoo.
Ja kun Suomessa myrskyt, tykkylumi tai jakeluverkon viat voivat aiheuttaa katkoksia, tällaiset “pienet varmistukset” muuttuvat monelle isoiksi.

Huoltovarmuus on kyllä tosi hyvä, kun on tommonen akkupankki, Tuure Lämsä sanoo.
Uusiutuva polttoaine pitää oven auki tulevaisuuteen
Yksi tärkeä näkökulma öljylämmityksen nykyhetkeen – ja erityisesti tulevaisuuteen – on se, että keskustelu ei ole vain “öljy vastaan sähkö”. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on perusteltu tavoite, mutta Lämsien kaltaisissa kohteissa on olennaista muistaa myös vaihtoehto: uusiutuva lämmitysöljy.
Tekniikka ei muutu, kun polttoaine muuttuu. Kattila ja järjestelmä voivat jatkaa palvelemista, mutta päästövaikutus muuttuu merkittävästi. Lämsätkin pitävät ajatusta hyvänä – jos hinta on järkevä.
– Jos hinta on kohtuullinen, niin miksei, Mirja Lämsä sanoo.
Tuuren ja Mirjan ratkaisu kertoo yhdestä asiasta: kaikki lämmityspäätökset ovat lopulta arjen päätöksiä. Niissä punnitaan rahaa, vaivaa, riskejä ja sitä, millainen järjestelmä toimii juuri omassa pihassa, omassa pannuhuoneessa ja omassa elämäntilanteessa.
Lämsien lämmitysratkaisu pähkinänkuoressa
Kohde: omakotitalo (rak. 1980-luvun alku), Lämsät muuttaneet taloon 2012
Vanha järjestelmä: alkuperäinen öljykattila (monitoimikattila), alkoi oireilla käynnistyksissä
Uusi järjestelmä: uusi Jäspi-öljykattila (asennus 27.11.2025)
Perustelut valinnalle: toimintavarmuus, kokonaiskustannus, pohjavesialueen rajoitteet ja järjestelmän purkukustannukset sekä epävarmuus vaihtoehtojen toimivuudesta kovilla pakkasilla
Mahdollinen “seuraava askel”: ilmavesilämpöpumppu öljyn rinnalle, jos investointi muuttuu selvästi nykyistä järkevämmäksi
Huoltovarmuusratkaisu: Festool SYS-PowerStation SYS-PST 1500 Li HP
- Nimellinen energiasisältö 1555 Wh
- Jatkuva teho 3680 W
- Huipputeho jopa 18 000 W (lyhytaikaisesti)
- Lähtö 230 V / 50 Hz (pure sine)
- Latausaika noin 3 h
- IP-luokka IP44 (suojukset suljettuna)
Lue myös tämä artikkeli: Uusi öljykattila vanhan tilalle – miksi moni valitsi varman ratkaisun 4 000 euron tuesta huolimatta?


Meillä on maalämpö asennettu vuonna 2008, ja varalämmöksi on jätetty vuoden 2003 öljykattila. Tänä talvena öljyä tuli poltettua kovimpien pakkasten aikana, koska pörssisähkö oli tosi kallista ja 350-neliöinen vanha talo tarvitsee paljon lämmitystehoa. Halvempina päivinä käytin myös maalämpöä. Normaalisti sähkön ollessa edullista kattila on kylmänä ja maalämmön teho riittää. Järjestelmä on tehty niin, että voi valita kummalla lämmittää mitäkin lämmityspiiriä ja näin ollen jakaa kovemmilla pakkasilla vaikka osan lämmityskuormasta öljykattilalle.
Kiitos Joonas kommentistasi.
Kuulostaa hyvin järkevältä ratkaisulta, ja on ollut fiksua jättää öljylämmitys varajärjestelmäksi, vaikka päälämmitysmuotona onkin maalämpö.
Tiedän useita vastaavia kokonaisuuksia, joissa maalämpö toimii pääasiallisena lämmitysmuotona, mutta rinnalla on edelleen öljylämmitys ja joissain tapauksissa myös aurinkoenergiaa.
Nyt kun elämme muutenkin mielenkiintoisia aikoja monessakin mielessä ja energian hinnat heittelevät maailman poliittisen tilanteen mukaan, on enemmän kuin järkevää tukeutua mahdollisimman monipuolisiin hybridiratkaisuihin. Tällöin on mahdollisuus reagoida tilanteisiin ja hyödyntää eri energiamuotoja tilanteen mukaan.
Jos lämmitysöljyä on hankittu silloin, kun hinta on ollut kohtuullinen ja säiliö on täynnä, siinä on hybridikohteessa pitkäksi aikaa varalla energiaa, kun öljylämmitys toimii tukena tarpeen mukaan.
Tällainen järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden huoltovarmuuteen. Öljykattilaa voidaan käyttää tarvittaessa aggregaatin avulla, jolloin lämmitys toimii myös sähkökatkojen aikana. Aggregaatin koosta riippuen voidaan turvata myös muuta talon sähkönkäyttöä. Nykyään tällaisia ratkaisuja on saatavilla myös pientaloihin, ja automatiikka mahdollistaa jopa sen, että järjestelmä käynnistyy tarvittaessa itsestään.
Lämmöllä,
Toni Degerlund
päätoimittaja
Lämmöllä-lehti
Valtio teki todella tyhmän ratkaisun, kun ”tuen” saamiselle oli vaatimus, että öljylämmityksen laitteet pitää purkaa pois! Tukirahat tulevat lisäksi meidän maksamistamme verorahoista. Itse tein myös laskelmat ja totesin, että pidän öljylämmityksen ilmalämpöpumpun ja takan lisäksi. Edullisen sähkön aikana pidän lämmityksen sähköllä, ja kalliilla sähköllä / kovilla pakkasilla menee öljypoltin päälle. Näin typeriä päätöksiä päättäjät tekivät ideologisista syistä. Lisäksi on uusiutuvaa lämmitysöljyä tarjolla, jos meinaa, että sillä tämä maapallo pelastuu.
Kiitos Antti kommentistasi.
Näinhän se on. Energiapolitiikan olisi hyvä olla mahdollisimman monipuolista, ja kokonaisuus pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että fossiilisista polttoaineista on syytä päästä eroon tulevaisuudessa, mutta kuten totesitkin, tarjolla on myös uusiutuvia vaihtoehtoja. Itse lämmitystekniikka ei ratkaise päästöjä, vaan se, mitä polttoainetta kattilassa käytetään.
Uusiutuva polttoaine on toistaiseksi kalliimpaa kuin fossiilinen, mutta kehityssuunta jää nähtäväksi. Tässä vaikuttaa vahvasti kysynnän ja tarjonnan laki – kysyntä luo markkinaa, mikä voi ajan myötä vaikuttaa myös hintaan. Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jalostuspuolella tehdään jatkuvasti tutkimusta, ja on täysin mahdollista, että tuotantomenetelmät kehittyvät niin, että kustannustehokkuus paranee myös kuluttajan näkökulmasta.
Poliittisilla päätöksillä ja regulaatiolla on tässä myös iso rooli. Esimerkiksi jakeluvelvoitteet ja verotus vaikuttavat suoraan siihen, mikä uusiutuvan polttoaineen todellinen hinta kuluttajalle on. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula onkin esittänyt ajatuksen, että uusiutuvasta polttoaineesta voitaisiin esimerkiksi väliaikaisesti poistaa arvonlisävero, jolloin sen hinta olisi lähempänä fossiilista vaihtoehtoa.
Lisäksi on hyvä nostaa esiin hybridiratkaisut, jotka ovat monessa tapauksessa erittäin järkeviä. Jos käytössä on toimiva öljylämmitysjärjestelmä, sen rinnalle voidaan hyvin asentaa esimerkiksi ilmavesilämpöpumppu. Tällöin lämpöpumppu hoitaa pääosan lämmityksestä suurimman osan vuodesta, ja öljylämmitys toimii tukena kovimmilla pakkasilla. Tämä riippuu toki myös sijainnista. On myös kohteita, joissa esimerkiksi maalämpö on asennettu, mutta öljylämmitys on jätetty varajärjestelmäksi mahdollisten häiriötilanteiden varalle. Mitä enemmän vaihtoehtoja on käytössä, sitä parempi kokonaisuus usein muodostuu.
Lämmöllä,
Toni Degerlund
päätoimittaja
Lämmöllä-lehti