Alku­tal­vi ehti näyt­tää leu­dol­ta: vet­tä, pime­ää ja plus­saa, eikä läm­mi­tyk­ses­sä juu­ri tar­vin­nut pai­naa kaa­sua. Jou­lun jäl­keen suo­ma­lai­sia kui­ten­kin muis­tu­tet­tiin sii­tä, että tal­vi osaa tul­la ker­ral­la – lun­ta tuli laa­jas­ti ja pak­ka­set kiris­tyi­vät kun­nol­la myös ete­läs­sä. Kun ulko­na pak­ka­nen pauk­kuu, sisäl­lä kulu­tus nousee ja samal­la säh­kö­jär­jes­tel­mä jou­tuu kovil­le. Moni pien­ta­loa­su­kas kat­soo sil­loin pörs­si­säh­kön tun­ti­hin­to­ja vähän lii­an usein.

Per­jan­tai­na 9.1.2026 pörs­si­säh­kö kävi par­haim­mil­laan 22,72 c/kWh (porssisahkoa.fi). Ja kuten jokai­nen säh­kö­las­kua mak­sa­va tie­tää, tuon pääl­le tule­vat vie­lä siir­to­mak­su ja muut kulut. Hin­ta­pii­kit ovat juu­ri se het­ki, jol­loin hybri­di­läm­mi­tys näyt­tää vah­vuu­ten­sa: kun et ole yhden ener­gia­läh­teen varas­sa, sinul­la on vaih­toeh­to­ja – ja koko jär­jes­tel­mä kes­tää parem­min.

– Onnek­si meil­lä on vie­lä näi­tä öljy­läm­mit­tei­siä talo­ja. Öljyn hin­ta noin 0,113–0,11986 €/kWh, Läm­mi­ty­se­ner­gia Yhdis­tyk­sen toi­min­nan­joh­ta­ja Arto Han­nu­la tote­aa.

Hybri­di­läm­mi­tys ei ole vain sääs­tö­kei­no. Se on myös toi­min­ta­var­muut­ta ja säh­kö­ver­kon kuor­man keven­tä­mis­tä – juu­ri sil­loin, kun pak­ka­sel­la ollaan lähim­pä­nä rajo­ja.

Ennä­tys­ku­lu­tus ker­too karua kiel­tä: pak­ka­sel­la säh­köä tar­vi­taan val­ta­vas­ti

Kovat pak­ka­set nos­ta­vat säh­kön kulu­tus­ta nopeas­ti. Kulu­tus­hui­put ovat Suo­men säh­kö­jär­jes­tel­mäl­le se koh­ta, jos­sa mar­gi­naa­lit kape­ne­vat. Han­nu­lan mukaan koko­nai­suut­ta hah­mot­taa hyvin aja­tus­leik­ki: jos suu­ri mää­rä pien­ta­lo­ja läm­mit­täi­si kai­ken säh­kön varas­sa, verk­koon tuli­si het­kes­sä val­ta­va lisä­kuor­ma.

– Meil­lä on vie­lä noin 90 000–95 000 oma­ko­ti­ta­loa, joil­la on vie­lä öljy­läm­mi­tys. Näil­lä pak­ka­sil­la, ne oma­ko­ti­ta­lot, joil­la on hybri­di­läm­mi­tys, öljy­kat­ti­la on läm­mit­tä­mäs­sä eikä säh­kö­vas­tuk­set, Arto Han­nu­la sanoo.

Han­nu­la tekee myös yksin­ker­tai­sen teho­las­kun: jos yhden talon teho­tar­ve pak­ka­sel­la on noin 10 kW, niin se ker­too nopeas­ti mit­ta­luo­kan, mil­lai­ses­ta säh­kö­kuor­mas­ta puhu­taan yhteis­kun­nan tasol­la.

– Jos aja­tel­laan 90 000 taloa ja 10 kilowa­tin teho­tar­vet­ta, se tar­koit­tai­si mel­kois­ta säh­kö­piik­kiä lisää jo val­miik­si kuor­mit­tu­nee­seen säh­kö­verk­koon. Eli noin 900 MW lisäys­tä huip­pu­te­hoon, Han­nu­la tote­aa.

Täl­lä het­kel­lä tilan­net­ta hel­pot­taa se, että tuu­lee. Kun tuu­li­voi­maa on tar­jol­la, pörs­si­säh­kö pysyy hel­pom­min kuris­sa – vaik­ka pak­ka­nen kiris­tyi­si. Mut­ta tuu­leen ei voi raken­taa koko tal­ven tur­vaa, eikä yhden talon läm­mi­tys­tä.

– Nyt on ollut se hyvä puo­li, että on ollut tuul­ta ja tuu­li­myl­lyt ovat pyö­ri­neet, Han­nu­la sanoo

Hybri­di on par­haim­mil­laan juu­ri nyt – kun pak­kas­ta on rei­lus­ti

Hybri­di­läm­mi­tyk­ses­sä yhdis­te­tään kak­si (tai useam­pi) läm­mön­läh­de. Ylei­nen yhdis­tel­mä on läm­pö­pump­pu + öljy­kat­ti­la. Kun sää on mal­til­li­nen, läm­pö­pump­pu tekee työn tehok­kaas­ti. Kun pak­ka­nen kiris­tyy, jär­jes­tel­mä voi siir­tää kuor­maa kat­ti­lal­le – ja se näkyy sekä läm­mi­tys­te­hos­sa, että säh­kö­ver­kon kuor­mas­sa.

– Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa hybri­di­jär­jes­tel­mä on juu­ri par­haim­mil­laan: se ei kuor­mi­ta säh­kö­verk­koa, vaan päin­vas­toin vähen­tää säh­kö­ver­kon kuor­mi­tus­ta. Talo pysyy läm­pi­mä­nä ja kaik­ki edut ovat hybri­din puo­lel­la, Han­nu­la koros­taa.

Arto Han­nu­la muis­tut­taa myös, että tal­vien “vaih­te­lu” on juu­ri se syy, mik­si läm­mi­tys­tä ei kan­na­ta mitoit­taa pel­kän leu­don ske­naa­rion mukaan.

– Ei voi las­kea sen varaan, että tal­vel­la ei tuli­si pak­kas­ta, jos edel­li­se­nä tal­ve­na on ollut leu­to tal­vi, Arto Han­nu­la tote­aa.

Läm­pö­pump­pu on lois­ta­va – mut­ta sil­le­kin tulee raja vas­taan

Läm­pö­pump­pu­jen kehi­tys on ollut nope­aa, ja par­haat mal­lit pär­jää­vät aiem­paa kyl­mem­mäs­sä. Sil­ti perus­fy­siik­ka ei muu­tu: kun ener­gia ote­taan ulkoil­mas­ta, anto­te­ho las­kee pak­ka­sen kiris­tyes­sä. Samal­la lai­te tekee töi­tä kovem­mal­la kuor­mal­la.

– Anto­te­ho las­kee pak­ka­sen kiris­tyes­sä. Siel­tä ei tule nimel­lis­te­hon ver­ran tehoa, vaan se on pal­jon pie­nem­pi, Arto Han­nu­la sanoo.

Han­nu­la puhuu myös sii­tä, mikä jää monel­ta huo­maa­mat­ta: pump­pu voi pape­ril­la olla “10 kilowa­tin luok­kaa”, mut­ta todel­li­nen anto­te­ho kovil­la pak­ka­sil­la voi olla aivan muu­ta.

– Jos talon tehon­tar­ve on 10 kilowa­tin tun­tu­mas­sa ja lai­te­taan 10 kilowa­tin pump­pu, niin mii­nus 25 astees­sa se voi pus­kea siel­tä vaik­ka vii­den kilowa­tin tehol­la, eikä se pys­ty nos­ta­maan meno­ve­den läm­pö­ti­laa riit­tä­vän kor­keak­si, Han­nu­la ker­too.

Sil­loin tar­vi­taan “toi­nen jal­ka”: joko säh­kö­vas­tuk­set tai kat­ti­la.

– Tal­lai­ses­sa tilan­tees­sa läm­pö­pump­pu tar­vit­see sen toi­set vii­si kilowat­tia joko vas­tuk­sil­ta tai sil­tä kat­ti­lal­ta. Ja kat­ti­lan teho on siel­lä parin­kym­me­nen kilowa­tin luo­kas­sa, joten se tuot­taa tehok­kaas­ti läm­pöä eikä ole mitään ongel­maa, Arto Han­nu­la sanoo.

Han­nu­la nos­taa esiin myös jär­ki­ky­sy­myk­sen: jos läm­pö­pump­pu käy ääri­ra­joil­la ja hyö­ty­suh­de pai­nuu hyvin alas, onko sil­lä enää miel­tä “repi­mäl­lä” teh­dä työ­tä?

– Kun men­nään kovem­piin pak­ka­siin, niin alkaa olla kysy­mys, onko jär­keä kuor­mit­taa läm­pö­pump­pua niin kovas­ti. Se on vähän sama kuin ajai­si autol­la pie­nel­lä vaih­teel­la kaa­su poh­jas­sa ja hin­kut­taa väki­sin eteen­päin. Tämä ei tee hyvää moot­to­ril­le – ja sama asia on läm­pö­pump­pu­jen kom­pu­rois­sa, Arto Han­nu­la ver­taa.

Hybri­di antaa luvan käyt­tää läm­pö­pump­pua fik­sus­ti: se tekee sen min­kä kan­nat­taa – ja kat­ti­la hoi­taa sen min­kä on pak­ko.

Sel­keä las­kue­si­merk­ki: mitä hin­ta­piik­ki tar­koit­taa käy­tän­nös­sä?

Pörs­si­säh­kön tun­ti­hin­nat voi­vat tun­tua abstrak­til­ta, kun­nes ne kyt­kee omaan läm­mi­tyk­seen. Ote­taan yksin­ker­tais­tet­tu esi­merk­ki, ilman että men­nään lii­kaa tek­niik­kaan.

Tilan­ne: pak­kas­päi­vä, ja talon läm­mi­tys­tar­ve on kar­keas­ti 10 kW (tämä on Han­nu­lan käyt­tä­mä tyy­pil­li­nen suu­ruus­luok­ka monel­le pien­ta­lol­le kovil­la pak­ka­sil­la). Jos täl­lai­nen teho on pääl­lä vaik­ka­pa 6 tun­tia päi­vän kyl­mim­pä­nä ja kal­leim­pa­na aika­na, ener­gian mää­rä on:

• 10 kW × 6 h = 60 kWh

Jos pörs­si­säh­kö on tuo­na aika­na esi­mer­kik­si 22,72 c/kWh, pelk­kä ener­gian osuus on:

• 60 kWh × 0,2272 € = 13,63 €

Kun tähän lisä­tään siir­to ja verot (jot­ka vaih­te­le­vat sopi­muk­sen ja alu­een mukaan), koko­nais­hin­ta voi olla sel­väs­ti kor­keam­pi. Käy­tän­nös­sä “yksi kal­lis tun­ti­jak­so” voi nos­taa päi­vää yllät­tä­vän pal­jon.

Hybri­dis­sä idea on yksin­ker­tai­nen: jär­jes­tel­mä ei pako­ta sinua osta­maan kaik­kea juu­ri kal­leim­mil­ta tun­neil­ta säh­köl­lä. Kun säh­kö on kal­lis­ta tai teho­huip­pu pai­naa pääl­le, kat­ti­la voi hoi­taa läm­mi­tyk­sen. Nyky­ai­kai­sis­sa hybri­di­jär­jes­tel­mis­sä on usein myös auto­ma­tiik­ka, joka osaa las­kea mikä on edul­li­sin vaih­toeh­to läm­mi­tyk­seen. Jär­jes­tel­mä tie­tää pal­jon­ko olet öljys­tä­si mak­sa­nut ja se osaa hakea suo­raan netis­tä pörs­si­säh­kö­hin­nat.

– Kun käy­te­tään öljy­läm­mi­tys­tä, ei kuor­mi­ta säh­kö­verk­koa. Öljy­läm­mi­tys vähen­tää val­ta­kun­nan säh­kö­ver­kon kuor­mi­tus­ta, Arto Han­nu­la pai­not­taa.

Tämän voi näh­dä myös “ris­kien­hal­lin­ta­na”: et yri­tä voit­taa joka tun­ti, vaan väl­tät ne pahim­mat.

Säh­kö­kat­ko pak­ka­sel­la: se viik­ko, jota kukaan ei halua

Säh­kön hin­nan lisäk­si toi­nen todel­li­nen huo­li on säh­kö­kat­ko kes­kel­lä pak­kas­jak­soa. Han­nes-myrs­ky muis­tut­ti, että säh­kö­verk­ko on edel­leen haa­voit­tu­va: häi­riö voi vie­dä säh­köt isol­ta jou­kol­ta, ja osal­la kor­jauk­set veny­vät. Kak­si vuot­ta Suo­mes­sa oli vie­lä­kin kovem­mat pak­ka­set. Sil­loin Ete­lä-Suo­mes­sa­kin pak­ka­nen pauk­kui par­haim­mil­laan yli kol­men­kym­me­nen asteen pahem­mal­la puo­lel­la. Säh­köä kului sil­loin­kin sen ver­ran pal­jon, että oltiin hyvin lähel­lä tilan­net­ta, että sitä oli­si pitä­nyt rajoit­taa.

– Jos säh­köä ei oli­si sil­loin riit­tä­nyt, sitä oli­si pitä­nyt rajoit­taa, ja hyvä kysy­mys onkin, mis­tä säh­köä täm­möi­ses­sä tilan­tees­sa läh­det­täi­siin rajoit­ta­maan ja miten, Arto Han­nu­la poh­tii.

Han­nu­la nos­taa esiin yhden käy­tän­nön­lä­hei­sen kei­non, jota Suo­mes­sa onkin poh­dit­tu: säh­kö­läm­mit­tei­sis­sä talois­sa käyt­tö­ve­den läm­mi­tys­tä voi­si jois­sain tilan­teis­sa het­kel­li­ses­ti ohja­ta pois pääl­tä, jol­loin kulu­tus las­kee, mut­ta arki ei heti romah­da.

– Jos käyt­tö­ve­den varaa­ja on tun­nin pois pääl­tä, se ei vält­tä­mät­tä vai­ku­ta miten­kään, mut­ta jos tätä on tar­peek­si pal­jon, se on iso apu, Arto Han­nu­la tote­aa.

Kun kat­ko venyy päi­vik­si, tilan­ne muut­tuu: sil­loin koros­tuu se, onko talos­sa vara­jär­jes­tel­mä. Ja täs­sä koh­taa nes­te­mäi­seen polt­toai­nee­seen nojaa­va rat­kai­su on edel­leen poik­keuk­sel­li­sen vah­va, kos­ka polt­toai­ne on varas­tos­sa omal­la ton­til­la.

– Nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den var­muus perus­tuu muun muas­sa sii­hen, että jos talos­ta löy­tyy aggre­gaat­ti, niin ei ole mitään ongel­mia. Kun talos­sa on öljy­läm­mi­tys ja aggre­gaat­ti, niin ei ole mitään ongel­mia läm­mi­tyk­ses­sä, kos­ka aggre­gaat­ti saa kat­ti­lan toi­mi­maan ja voi käyt­tää samaa polt­toai­net­ta kuin kat­ti­la­kin, Arto Han­nu­la sanoo.

Aggre­gaat­ti: “idioot­ti­var­ma” var­mis­tus, kun se on teh­ty oikein

Vara­voi­ma miel­le­tään usein iso­jen koh­tei­den rat­kai­suk­si, mut­ta perus­pe­ri­aa­te on sama myös pien­ta­los­sa. Oleel­lis­ta on tur­val­li­nen kyt­ken­tä: talo täy­tyy pys­tyä irrot­ta­maan val­ta­kun­nan ver­kos­ta häi­riö­ti­lan­tees­sa.

– Säh­kö­tau­lus­sa tai kaa­pis­sa pitää olla kyt­kin tätä var­ten. Se voi­daan auto­ma­ti­soi­da releel­lä, joka käyn­nis­tää jär­jes­tel­män, tai se voi olla myös manu­aa­li­nen. Mut­ta sen pitää olla ero­tet­tu­na val­ta­kun­nan ver­kos­ta, Arto Han­nu­la ker­too.

Han­nu­la muis­tut­taa myös, että kun vara­voi­ma on, pitää se myös tes­ta­ta, että se toi­mii var­mas­ti sil­loin kun sen pitää toi­mia.

– Tämä on idioot­ti­var­ma sys­tee­mi, mut­ta se täy­tyy tar­kis­taa, että se läh­tee var­mas­ti käyn­tiin ja toi­mii, Arto Han­nu­la sanoo.

Maa­ti­loil­la aggre­gaa­tit ovat jo monin pai­koin vakio­ka­lus­toa, eikä syyt­tä.

– Maa­ti­lat, jos­sa on eläi­miä, eivät pär­jää ilman säh­köä. Siel­lä on lypsy‑, ruo­kin­ta-auto­maa­tit, veden saan­ti, läm­mi­tys ja niin edel­leen. Kaik­ki on pak­ko var­mis­taa mah­dol­lis­ten säh­kö­kat­ko­jen varal­ta, Arto Han­nu­la tote­aa.

Sama ajat­te­lu­ta­pa näkyy kriit­ti­sis­sä koh­teis­sa: sai­raa­lat, pal­ve­lu­ta­lot, tele­ver­kon koh­teet, data­kes­kuk­set. Niis­sä on usein “vara­jär­jes­tel­män vara­jär­jes­tel­mät”, ja vii­mei­nen var­mis­tus nojaa hyvin usein nes­te­mäi­siin polt­toai­nei­siin.

– Sai­raa­lat ja teleo­pe­raat­to­rei­den link­kia­se­mat, niis­sä­hän on aina var­mis­tet­tu, että hom­ma toi­mii vaik­ka val­ta­kun­nan ver­kos­ta ei tuli­si­kaan säh­köä, Arto Han­nu­la sanoo.

Suo­mi ei ole vain kehä kol­mo­sen sisä­puo­li – pak­ka­sen ja tuu­len yhdis­tel­mä puree var­sin­kin ran­ni­kol­la ja Poh­jois-Suo­mes­sa

Han­nu­la nos­taa esiin myös sen, että Suo­mi on iso maa ja olo­suh­teet vaih­te­le­vat. Poh­joi­ses­sa ja ran­ni­kol­la tuu­li voi teh­dä pak­ka­ses­ta “eri luo­kan pak­ka­sen”.

– Jos Oulun seu­dul­la, jos­ta itse olen läh­töi­sin, on 25 astet­ta pak­kas­ta ja merel­tä käy vii­ma, se jääh­dyt­tää ihan yhtä pal­jon kuin 40 asteen pak­ka­nen. Vii­ma voi olla vie­lä han­ka­lam­pi, Arto Han­nu­la sanoo.

Tämä näkyy myös läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien arjes­sa: jär­jes­tel­mä mit­taa usein läm­pö­ti­laa, mut­ta tuu­len jääh­dyt­tä­vä vai­ku­tus voi lisä­tä läm­mi­tys­tar­vet­ta eri­tyi­ses­ti van­hem­mis­sa, hei­kom­min tii­viis­sä raken­nuk­sis­sa.

Kaik­kea ei tar­vit­se uusia – jos­kus jär­ke­vin askel on pie­nem­pi

Kun kes­kus­te­lu kään­tyy hybri­di­läm­mi­tyk­seen, moni ajat­te­lee heti suu­ria inves­toin­te­ja. Han­nu­la muis­tut­taa, että pää­tök­siä teh­dään aina elä­män­ti­lan­teen mukaan.

– Meil­lä on pal­jon van­ho­ja ihmi­siä van­hois­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa. Ei ne vält­tä­mät­tä halua mitään kym­me­nien tuhan­sien inves­toin­te­ja, eikä heil­lä ole nii­hin varaa­kaan, Arto Han­nu­la tote­aa.

Sik­si vaih­toeh­to­ja kan­nat­taa tar­kas­tel­la myös pie­nem­pi­nä aske­li­na: kat­ti­lan ja polt­ti­men päi­vi­tys, tii­vis­tyk­set, sää­tö­jen kun­toon lait­ta­mi­nen, ja vas­ta sen jäl­keen suu­rem­mat koko­nai­suu­det.

– Kun van­ha pol­tin ja kat­ti­la päi­vi­te­tään uuteen, se voi pudot­taa jo pel­käs­tään öljy­ku­lu­tus­ta aika hui­keas­ti, Arto Han­nu­la sanoo.

– Ja jos on sel­kei­tä ilma­vuo­to­ja, ne kan­nat­taa kor­ja­ta, kos­ka ne aiheut­ta­vat yllät­tä­vän pal­jon lisä­ku­lua, Arto Han­nu­la lisää.

Pörs­si­säh­kön pii­kit ja säh­kö­kat­kot ovat kak­si eri ongel­maa – mut­ta molem­piin hybri­di tuo yhden yhtei­sen asian: vaih­toeh­don.

Link­ke­jä aiem­piin taus­toi­hin ja esi­merk­kei­hin

Jos haluat kat­soa aihet­ta vie­lä laa­jem­mas­ta kul­mas­ta, täs­sä muu­ta­ma hyvä taus­ta­jut­tu, jot­ka kan­nat­taa käy­dä luke­mas­sa (Läm­möl­lä-leh­den aiem­pia artik­ke­lei­ta aihee­seen liit­tyen):

• Pro­fes­so­ri Esa Vak­ki­lai­nen tie­tää, miten Suo­mi pysyy säh­kös­sä
• Hybri­di­läm­mi­tys teki Han­nun pan­nu­huo­nees­ta ener­gia- ja kus­tan­nus­te­hok­kaan
• Huol­to­var­muus läm­mit­tää, kun sitä teh­dään yhdes­sä
• Kylä­kou­lun uudet opit: ener­gia­te­ho­kas hybri­di­läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä
• Kuusi kons­tia on parem­pi kuin yksi