Kesä­lo­mat alka­vat olla tämän vuo­den osal­ta pake­tis­sa, ja tääl­lä Läm­möl­lä-leh­den toi­mi­tuk­ses­sa­kin pyö­rät pyö­ri­vät taas täy­del­lä tehol­la. Kah­vi on vaih­tu­nut teras­si­kah­vis­ta toi­mi­tus­kah­vik­si, säh­kö­pos­ti­laa­tik­ko täyt­tyy jäl­leen vauh­dil­la ja kalen­te­ris­sa alkaa olla enem­män väre­jä kuin suo­ma­lai­ses­sa syys­met­säs­sä.

Elo­kuul­le onkin ehti­nyt ker­tyä jo mel­koi­nen kat­taus luet­ta­vaa, kat­sel­ta­vaa ja kuun­nel­ta­vaa. Ja kun näi­tä jut­tu­ja kat­soo koko­nai­suu­te­na, yksi asia pis­tää sil­mään: pien­ta­lon talo­tek­niik­ka kehit­tyy täl­lä het­kel­lä mel­kois­ta vauh­tia.

Van­ha maa­läm­pö­pump­pu eläk­keel­le – uusi osaa jo vähän enem­män

Elo­kuun pää­ar­tik­ke­lis­sa pää­sim­me seu­raa­maan hyvin kon­kreet­tis­ta esi­merk­kiä sii­tä, mitä tapah­tuu, kun pit­kään pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu tulee elin­kaa­ren­sa pää­hän.

Lähes 20 vuot­ta pal­vel­lut maa­läm­pö­pump­pu vaih­tui uuteen ‑artik­ke­lis­sa van­ha lait­teis­to sai väis­tyä uuden tiel­tä. Samal­la näkyy hyvin se, kuin­ka pal­jon tek­niik­ka on vuo­sien aika­na kehit­ty­nyt.

Uusi maa­läm­pö­pump­pu ei nimit­täin pel­käs­tään läm­mi­tä. Kesäi­sin jär­jes­tel­mää voi­daan hyö­dyn­tää myös asun­non jääh­dyt­tä­mi­seen ilman­vaih­don kaut­ta. Lisäk­si jär­jes­tel­mää voi­daan seu­ra­ta etä­nä, ja täs­sä tapauk­ses­sa asu­kas on anta­nut etä­seu­ran­taan val­tuu­det jär­jes­tel­män asen­ta­neel­le yri­tyk­sel­le.

Täs­sä ollaan mie­les­tä­ni yhden olen­nai­sen muu­tok­sen äärel­lä. Lait­tei­den ener­gia­te­hok­kuus para­nee, mut­ta samal­la nii­den ympä­ril­le tulee yhä enem­män auto­ma­tiik­kaa, etä­hal­lin­taa ja tie­toa sii­tä, mitä jär­jes­tel­mäs­sä oikeas­ti tapah­tuu.

Ennen läm­mi­tys­lai­te läm­mit­ti. Nyt se läm­mit­tää, vii­len­tää, mit­taa, ker­too kuu­lu­mi­sen­sa ja par­haim­mil­laan ilmoit­taa ammat­ti­lai­sel­le ongel­mas­ta ennen kuin talon asu­kas ehtii ihme­tel­lä, mik­si vil­la­su­kat piti kai­vaa esiin.

Artik­ke­lin yhtey­des­sä on myös video, jos­sa jär­jes­tel­män asen­ta­nut yrit­tä­jä esit­te­lee koko­nai­suut­ta tar­kem­min.

Maa­läm­pöä ja maa­vii­le­ää – kes­kel­lä hir­si­ky­lää

Maa­läm­pö oli esil­lä myös toi­ses­sa elo­kuun jutus­sam­me, mut­ta täl­lä ker­taa ympä­ris­tö oli kaik­kea muu­ta kuin taval­li­nen oma­ko­ti­ta­lo.

Kävin Ala­jär­vel­lä tutus­tu­mas­sa Jär­vi­ra­dioon, jos­sa sama maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä on pal­vel­lut jo 16 vuot­ta sekä läm­mi­tyk­ses­sä että vii­len­nyk­ses­sä. Vaik­ka Jär­vi­ra­dion tilat ovat huo­mat­ta­vas­ti taval­lis­ta pien­ta­loa suu­rem­mat ja kor­keam­mat, monet jär­jes­tel­män toi­min­ta­pe­ri­aat­teis­ta ovat aivan samo­ja kuin oma­ko­ti­ta­los­sa.

Jo sik­si ”Voi­ko maa­läm­pö sekä läm­mit­tää että vii­len­tää? Jär­vi­ra­dios­sa sama jär­jes­tel­mä on pal­vel­lut jo 16 vuot­ta” ‑artik­ke­li on kiin­nos­ta­va esi­merk­ki.

Ja Jär­vi­ra­dio on muu­ten­kin näke­mi­sen arvoi­nen paik­ka.

Kun astuu sisäl­le suu­reen teol­li­suus­hal­liin, vas­tas­sa onkin hal­lin sisään raken­net­tu hir­si­ky­lä, jos­sa radio­ase­man tilat sijait­se­vat. Ei ihan ensim­mäi­nen asia, jon­ka odot­tai­si löy­tä­vän­sä teol­li­suus­hal­lis­ta.

Jär­vi­ra­dion Mark­ku Mäen­pää esit­te­lee tilo­ja ja jär­jes­tel­mää jutun yhtey­des­sä ole­val­la videol­la, ja teim­me hänen kans­saan myös Läm­möl­lä-Repor­taa­sin. Eli tar­jol­la on täl­lä ker­taa koko media­kat­taus: luet­ta­vaa, kat­sel­ta­vaa ja kuun­nel­ta­vaa.

Ja jut­tu­keik­ka sai vie­lä yli­mää­räi­sen kään­teen.

Olin men­nyt pai­kal­le toi­mit­ta­ja­na haas­tat­te­le­maan mui­ta, mut­ta Jär­vi­ra­dion toi­mit­ta­ja Sari­ta Ora­va nap­pa­si­kin vuo­ros­taan minut stu­dioon haas­ta­tel­ta­vak­si. Siel­lä vie­räh­ti­kin suo­ras­sa lähe­tyk­ses­sä noin tun­ti Läm­möl­lä-leh­des­tä, ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, ener­gia­po­li­tii­kas­ta, ener­giain­fras­ta ja vähän kai­kes­ta muus­ta­kin jutel­les­sa.

Välil­lä näin­kin päin. Toi­mit­ta­jal­le tekee var­mas­ti ihan hyvää jou­tua toi­si­naan itse mik­ro­fo­nin toi­sel­le puo­lel­le.

Jär­vi­ra­dion haas­tat­te­lu on edel­leen kuun­nel­ta­vis­sa tal­len­tee­na, ja link­ki löy­tyy Läm­möl­lä-leh­den artik­ke­lis­ta.

Kaik­kea ei tar­vit­se repiä irti sei­näs­tä

Elo­kuun artik­ke­leis­sa on ollut esil­lä myös yksi tee­ma, jos­ta olen itse puhu­nut mie­lel­lä­ni: van­haa toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se heit­tää romu­kop­paan vain sik­si, että mark­ki­noil­le on tul­lut jotain uudem­paa.

Kan­nat­taa­ko toi­mi­va öljy­läm­mi­tys vaih­taa pois? Tämä ener­gia­re­mont­ti osoit­taa, mik­si hybri­di­läm­mi­tys voi olla jär­ke­vin rat­kai­su ker­too tapauk­ses­ta, jos­sa ole­mas­sa ole­vaa jär­jes­tel­mää täy­den­net­tiin sen sijaan, että kaik­ki oli­si lai­tet­tu ker­ral­la uusik­si.

Hybri­di­läm­mi­tys onkin hyvä muis­tu­tus sii­tä, ettei pien­ta­lon ener­gia­re­mon­tis­sa ole yhtä oike­aa vas­taus­ta. Talo, sen raken­teet, nykyi­nen tek­niik­ka, asuk­kai­den tar­peet ja käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha muo­dos­ta­vat koko­nai­suu­den.

Ja jos­kus jär­ke­vin uusi läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä onkin osit­tain se van­ha.

Toi­ses­sa elo­kuun jutus­sa kur­kis­tet­tiin puo­les­taan kir­jai­mel­li­ses­ti pin­taa syvem­mäl­le. Mik­si vesi­kier­toi­nen lat­tia­läm­mi­tys ei läm­pe­ne tasai­ses­ti? Vika voi olla aivan muu­al­la kuin luu­let  ‑artik­ke­lis­sa käy­dään läpi tilan­tei­ta, jois­sa yksi huo­ne on läm­min ja toi­nen ei, vaik­ka ter­mos­taa­tit näyt­täi­si­vät ole­van kun­nos­sa.

Vika kun ei vält­tä­mät­tä ole­kaan siel­lä, mis­sä oire tun­tuu.

40 vuot­ta sit­ten keit­tiös­sä elet­tiin yllät­tä­vän moder­nis­ti

Välil­lä Läm­möl­lä-leh­des­sä kat­so­taan myös taak­se­päin.

Olem­me jul­kais­seet jo pidem­pään Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten ‑jut­tusar­jaa, jos­sa kai­vam­me esiin tasan nel­jän vuo­si­kym­me­nen takai­sen Läm­möl­lä-leh­den artik­ke­lin ja kat­som­me, mil­tä sen aja­tuk­set näyt­tä­vät tämän päi­vän näkö­kul­mas­ta.

Elo­kuus­sa vuo­ros­sa oli keit­tiö.

Läm­möl­lä 40 vuot­ta sit­ten: Toi­mi­va keit­tiö suun­ni­tel­tiin arjen tar­pei­siin osoit­taa jäl­leen, ettei­vät kaik­ki hyvät aja­tuk­set van­he­ne. Mate­ri­aa­lit, kodin­ko­neet ja tyy­lit muut­tu­vat, mut­ta toi­mi­van kodin perus­idea on yllät­tä­vän sit­keä tapaus.

Kan­nat­taa käy­dä lukai­se­mas­sa. Samal­la voi poh­tia, mit­kä tämän päi­vän itses­tään­sel­vyyk­sis­tä näyt­tä­vät vuon­na 2066 huvit­ta­vil­ta.

Huol­to­kir­ja, joka ei enää ole pelk­kä huol­to­kir­ja

Yksi elo­kuun aiheis­ta kiin­nos­taa minua aivan eri­tyi­ses­ti, kos­ka otin sen saman tien käyt­töön myös omas­sa oma­ko­ti­ta­los­sa­ni.

Kysees­sä on Oma­ko­ti­lii­ton täy­sin uudis­tet­tu digi­taa­li­nen huol­to­kir­ja.

Lah­den Seu­dun Oma­ko­tiyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja ja Oma­ko­ti­lii­ton liit­to­hal­li­tuk­sen 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja Heik­ki Leh­ti­nie­mi esit­te­li minul­le jär­jes­tel­mää, ja täy­tyy sanoa, että koko­nai­suus on huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­pi kuin sana huol­to­kir­ja antaa ymmär­tää.

Onko digi­taa­li­nen huol­to­kir­ja pal­jon muu­ta­kin kuin vain lis­ta teh­dyis­tä huol­lois­ta? Oma­ko­ti­lii­ton uudis­tus vie koko talon tie­dot, seu­ran­nan ja sen­so­rit samaan paik­kaan ‑artik­ke­li ker­too koko­nai­suu­des­ta tar­kem­min.

Huol­to­kir­jaan voi­daan koo­ta huol­to­his­to­rian lisäk­si esi­mer­kik­si talon poh­ja­pii­rus­tuk­sia, doku­ment­te­ja, lait­tei­ta, jär­jes­tel­miä ja ener­gia­tie­to­ja. Eri­lais­ten sen­so­rei­den avul­la voi­daan seu­ra­ta esi­mer­kik­si läm­pö­ti­laa, kos­teut­ta ja mui­ta olo­suh­de­tie­to­ja, jot­ka voi­daan tuo­da samaan jär­jes­tel­mään. Muka­na on myös teko­ä­lyä.

Ja hom­ma kehit­tyy koko ajan. Käyt­tä­jil­tä saa­ta­van koke­muk­sen perus­teel­la jär­jes­tel­mään raken­ne­taan uusia omi­nai­suuk­sia ja sitä hio­taan edel­leen.

Itse otin huol­to­kir­jan käyt­töön ja olen jo ehti­nyt tode­ta sen hyö­dyl­li­sek­si. Nimi­mer­kil­lä ihan lähi­his­to­rias­ta löy­tyy koke­mus­ta sii­tä, mik­si talon asioi­den oli­si hyvä löy­tyä jos­tain muu­al­ta­kin kuin omas­ta muis­tis­ta.

Oma­ko­ti­lii­ton jäse­nil­le huol­to­kir­ja kuu­luu jäse­nyy­teen ilman eril­lis­tä mak­sua. Vuo­si­jä­se­nyys tus­kin kaa­taa kovin monen oma­ko­ti­ta­lou­den talout­ta, joten täs­sä on mie­les­tä­ni var­sin kon­kreet­ti­nen lisä­syy har­ki­ta jäse­nyyt­tä.

Ja sit­ten pie­ni vies­ti yri­tyk­sil­le

Jos tätä pää­kir­joi­tus­ta sat­tuu luke­maan yrit­tä­jä tai yri­tyk­sen mark­ki­noin­nis­ta vas­taa­va hen­ki­lö, täs­sä koh­taa kan­nat­taa höris­tää kor­via.

Läm­möl­lä-leh­des­sä on käyn­nis­sä lop­pu­vuo­den näky­vyys­kam­pan­ja. Syk­syl­lä koti, ener­gia ja läm­mi­tys ovat mie­les­sä – tavoi­ta pien­ta­loa­suk­kaat läm­mi­tys­kau­den kyn­nyk­sel­lä ‑artik­ke­li ker­too sii­tä tar­kem­min.

Läm­möl­lä-verk­ko­leh­den tun­net­tuus ja luki­ja­mää­rät ovat kas­va­neet, mut­ta vie­lä kiin­nos­ta­vam­pi muu­tos tapah­tuu sii­nä, miten sisäl­tö­jä löy­de­tään.

Perin­tei­nen Google-haku on edel­leen tär­keä, mut­ta rin­nal­le ovat tul­leet teko­ä­ly­poh­jai­set haku­ta­vat. Läm­möl­lä-leh­den sisäl­tö­jä löy­tyy nyky­ään myös teko­ä­ly­pal­ve­lu­jen haku­jen ja vas­taus­ten läh­de­ai­neis­tos­ta.

Se ei oikeas­taan ole suu­ri ihme.

Me pyrim­me teke­mään sisäl­löt jour­na­lis­ti­sin perus­tein, fak­toi­hin noja­ten ja sel­lai­sel­la kie­lel­lä, että taval­li­sen pien­ta­loa­suk­kaan ei tar­vit­se suo­rit­taa LVI-insi­nöö­rin tut­kin­toa ymmär­tääk­seen, mitä jutus­sa sano­taan.

Ja täl­lai­sel­le tie­dol­le tun­tuu ole­van juu­ri nyt kysyn­tää.

Ener­gian hin­ta opet­ti suo­ma­lai­set kat­so­maan pan­nu­huo­nee­seen

Ener­gia kiin­nos­taa suo­ma­lai­sia aivan eri taval­la kuin vie­lä joi­ta­kin vuo­sia sit­ten.

Kun säh­kö oli suh­teel­li­sen hal­paa ja vakaa­hin­tais­ta, har­va käyt­ti sun­nun­tai-iltaan­sa poh­ti­mal­la oman talon­sa kulu­tus­pro­fii­lia, läm­pö­käy­rää tai seu­raa­van vuo­ro­kau­den säh­kön tun­ti­hin­to­ja.

Sit­ten tuli ener­gia­krii­si.

Kun säh­kön hin­nas­sa alet­tiin puhua aivan uuden­lai­sis­ta sent­ti­lu­ke­mis­ta, ääni muut­tui kel­los­sa mel­ko nopeas­ti. Yhtäk­kiä alet­tiin sel­vit­tää, mitä talos­sa oikeas­taan tapah­tuu, pal­jon­ko mikä­kin lai­te kulut­taa ja voi­si­ko läm­mi­tys­tä joten­kin jär­ke­vöit­tää.

Ener­gia­mark­ki­noi­hin vai­kut­ta­vat nyky­ään sää, tuo­tan­to, siir­to­yh­tey­det, geo­po­liit­ti­set tapah­tu­mat ja mil­loin mikä­kin kään­ne maa­il­mal­la. Jos­kus tun­tuu, että Atlan­tin toi­sel­la puo­lel­la tar­vit­see yhden nimel­tä mai­nit­se­mat­to­man ison her­ran vain ava­ta suun­sa, ja jos­sain päin maa­il­maa alkaa jo Exce­lis­sä tapah­tua.

Ja sit­ten meil­lä on tie­ten­kin tuu­li. Jos­kus sitä on, jos­kus ei. Suo­ma­lai­nen ener­gia-arki on muut­tu­nut vähän sel­lai­sek­si, että aamul­la kat­so­taan sää­en­nus­teen lisäk­si säh­kön hin­taa – ja toi­si­naan molem­mis­sa jän­ni­te­tään aivan samaa asi­aa: tuu­lee­ko huo­men­na?

Juu­ri sik­si ener­gia­te­hok­kuus, läm­mi­tys, jääh­dy­tys, ilman­vaih­to, auto­maa­tio ja muu talo­tek­niik­ka kiin­nos­ta­vat nyt aivan uudel­la taval­la.

Syk­syl­lä jat­ke­taan samal­la lin­jal­la

Syys­kuul­le on jo tulos­sa rop­pa­kau­pal­la uut­ta luet­ta­vaa, joten Läm­möl­lä-leh­teä kan­nat­taa seu­ra­ta. Ja jos naa­pu­ri tai kave­ri ei ole vie­lä mei­tä löy­tä­nyt, saa vin­ka­ta. Emme pahas­tu lain­kaan.

Yksi asia on hyvä sanoa ääneen myös uusil­le luki­joil­le.

Läm­möl­lä-leh­den his­to­ria on vah­vas­ti öljy­läm­mi­tyk­ses­sä, mut­ta aika, jol­loin leh­ti oli suun­nat­tu nime­no­maan öljy­läm­mit­tä­jil­le, on his­to­ri­aa. Nykyi­nen Läm­möl­lä käsit­te­lee pien­ta­lo­jen talo­tek­niik­kaa mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti.

Maa­läm­pöä, säh­köä, öljyä, kau­ko­läm­pöä, puu­ta, läm­pö­pump­pu­ja, hybri­di­jär­jes­tel­miä, ilman­vaih­toa, vii­len­nys­tä, aurin­koe­ner­gi­aa, auto­maa­tio­ta, ener­gia­te­hok­kuut­ta, remon­toin­tia – ja var­mas­ti vie­lä mon­ta asi­aa, joi­ta en tähän edes muis­ta­nut lue­tel­la.

Läm­mi­tys­muo­to ei rat­kai­se sitä, kir­joi­tam­me­ko aihees­ta. Kiin­nos­ta­vuus, ajan­koh­tai­suus ja mer­ki­tys pien­ta­loa­suk­kaal­le rat­kai­se­vat.

Sik­si otam­me myös mie­lel­läm­me vas­taan jut­tu­vink­ke­jä.

Ja jos sinul­la itsel­lä­si on sanot­ta­vaa asu­mi­ses­ta, ener­gias­ta tai talo­tek­nii­kas­ta, Läm­möl­lä-leh­den Luki­jan kynäs­tä tar­jo­aa sii­hen pai­kan. Pää­toi­mit­ta­jan sil­mien kaut­ta teks­tit toki kul­ke­vat ennen jul­kai­sua. Jon­kin­lai­nen jär­jes­tys se pitää täs­sä­kin maa­il­mas­sa olla. Mut­ta asial­li­set ja perus­tel­lut kir­joi­tuk­set ovat ter­ve­tul­lei­ta.

Kesä alkaa siis vähi­tel­len kään­tyä syk­syyn.

Koh­ta ensim­mäi­nen suo­ma­lai­nen tote­aa aamul­la, että kyl­lä sii­nä jo vähän syk­syn tun­tua oli. Toi­nen lait­taa läm­möt pääl­le. Kol­mas ilmoit­taa, ettei hänen talos­saan läm­mi­te­tä ennen loka­kuu­ta peri­aat­tees­ta­kaan.

Ja sii­tä se läm­mi­tys­kausi taas läh­tee.

Läm­möl­lä,
Toni Deger­lund
pää­toi­mit­ta­ja