Hyvää alka­nut­ta vuot­ta 2026 ja ter­ve­tu­loa Läm­möl­lä-leh­den tämän vuo­den ensim­mäi­sen pää­kir­joi­tuk­sen pariin.

Vuo­den­vaih­de toi muka­naan muu­ta­kin kuin uuden kalen­te­rin ja lupauk­sen sii­tä, että ”nyt alkaa taas uusi, parem­pi vuo­si”. Jou­lu­kuun pää­kir­joi­tuk­ses­sa kir­joi­tin jo sii­tä, että vuo­den­vaih­de mer­kit­see myös isoa mur­ros­koh­taa Läm­möl­lä-leh­del­le. Nyt ele­tään sen muu­tok­sen ensim­mäi­siä viik­ko­ja käy­tän­nös­sä.

Läm­möl­lä-leh­ti on ollut perus­ta­mi­ses­taan, vuo­des­ta 1985 läh­tien, tut­tu eri­tyi­ses­ti öljy­läm­mit­tä­jil­le. Vuon­na 1997 alka­nut ja nyt vuo­den­vaih­tees­sa päät­ty­nyt Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­mus teki leh­des­tä yhden alan kes­kei­sim­mis­tä vies­tin­tä­ka­na­vis­ta – eikä vähi­ten sik­si, että leh­teä on jaet­tu ilmai­sek­si kai­kil­le öljy­läm­mit­tä­jil­le lähes nel­jän vuo­si­kym­me­nen ajan. On kui­ten­kin hyvä muis­tut­taa, että Höy­lä ei kos­kaan ollut ”öljy­läm­mi­tyk­sen puo­lus­tus­pro­jek­ti”, vaan ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­seen täh­tää­vä vapaa­eh­toi­nen koko­nai­suus. Ja sii­nä onnis­tut­tiin erin­omai­ses­ti.

Jos Höy­län mer­ki­tys ja tulok­set eivät ole vie­lä tut­tu­ja, jou­lu­kuun pää­ar­tik­ke­li avaa asi­aa perus­teel­li­ses­ti:
Höy­lä-ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­set: teko­ja ja tulok­sia kol­mel­la vuo­si­kym­me­nel­lä

Läm­möl­lä laa­je­nee – ei kapeu­du

Kuten jo jou­lu­kuus­sa tote­sin, Höy­lä-kau­den päät­ty­mi­nen ei ole lop­pu, vaan mah­dol­li­suus. Läm­möl­lä-leh­ti kes­kit­tyy jat­kos­sa koko talo­tek­nii­kan kent­tään: läm­mi­tyk­seen, vii­len­nyk­seen, sisäil­maan, auto­maa­tioon, hybri­di­jär­jes­tel­miin, uusiu­tu­viin ener­gioi­hin ja alan inno­vaa­tioi­hin. Läm­mi­tys­muo­dol­la ei ole väliä – eikä myös­kään sil­lä, mikä ener­gia­muo­to sat­tuu ole­maan muo­dis­sa juu­ri nyt.

Läm­möl­lä ei ole ollut eikä tule ole­maan min­kään yksit­täi­sen ener­gia­muo­don ääni­tor­vi tai vas­tus­ta­ja. Mei­dän teh­tä­väm­me on ker­toa fak­tat fak­toi­na, ilman mus­ta­val­kois­ta ajat­te­lua ja ilman kau­pal­li­sia taka-aja­tuk­sia. Ener­gia-alaa ja ener­gia­po­li­tiik­kaa kan­nat­taa tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na – ei pote­rois­ta käsin.

Säh­kö on huol­to­var­maa – vai onko?

Täs­sä koh­taa mie­lee­ni palaa eräs kes­kus­te­lu Pit­kän aika­vä­lin ilmas­to­suun­ni­tel­man ske­naa­rio­työ­pa­jas­sa (KEI­TO). Eräs Ener­gia­teol­li­suu­den edus­ta­ja vakuut­ti, että säh­kö on huol­to­var­muu­des­saan erin­omai­nen ja käy­tän­nös­sä yli­voi­mai­nen rat­kai­su.

Sit­ten tuli jou­lu­kuu ja Han­nes-myrs­ky.

Pahim­mil­laan lähes 190 000 koti­ta­lout­ta oli ilman säh­köä. Ja tam­mi­kuun alus­sa rikot­tiin säh­kön­ku­lu­tuk­sen kaik­kien aiko­jen ennä­tys, kun pak­ka­nen kiris­tyi ja läm­mi­tys­tar­ve kas­voi. Samal­la näh­tiin hyvin kon­kreet­ti­ses­ti, mik­si hybri­di­rat­kai­sut ovat jous­ton kan­nal­ta jär­ke­viä – riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­tä ener­gia­muo­dois­ta hybri­di koos­tuu.

Öljy­läm­mit­tei­sis­sä kiin­teis­töis­sä hybri­di tar­koit­taa usein öljy­läm­mi­tys­tä ja ilma­ve­si­läm­pö­pump­pua, jos­kus lisäk­si puu­läm­mi­tys­tä tai aurin­koa. Vaik­ka öljy­läm­mi­tys on monen mie­les­sä jo ”katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä”, Suo­mes­sa on edel­leen noin 90 000–95 000 öljy­läm­mit­teis­tä oma­ko­ti­ta­loa. Näis­tä noin puo­let on jo hybri­di­läm­mit­tei­siä.

Täy­si jär­jes­tel­män uusi­mi­nen esi­mer­kik­si maa­läm­pöön on mones­sa koh­tees­sa kal­lis inves­toin­ti, joka ei vält­tä­mät­tä nos­ta kiin­teis­tön arvoa – var­sin­kaan haja-asu­tusa­lueil­la tai van­hem­mas­sa raken­nus­kan­nas­sa. Ja jos talon asuk­kaat ovat iäk­kääm­piä, ei 4000 euron luo­pu­mis­tu­ki tee useam­man kym­me­nen tuhan­nen euron remon­tis­ta auto­maat­ti­ses­ti jär­ke­vää.

Toi­mi­vien lait­tei­den romut­ta­mi­nen ei myös­kään ole eko­lo­gis­ta.

Jär­ke­väm­pää oli­si päi­vit­tää nykyis­tä jär­jes­tel­mää, teh­dä sii­tä hybri­di ja hyö­dyn­tää jous­toa: käyt­tää kul­loin­kin edul­li­sin­ta ja jär­ke­vin­tä ener­gia­muo­toa läm­pö­ti­lan, hin­nan ja tilan­teen mukaan. Ja huol­to­var­muu­des­ta puhut­taes­sa öljy­läm­mit­tä­jäl­lä on edel­leen yksi mer­kit­tä­vä etu: kun säi­liö on täyn­nä, ener­gi­aa riit­tää. Aggre­gaa­til­la saa tar­vit­taes­sa sekä läm­mi­tyk­sen että säh­köt toi­mi­maan – eikä Han­nes-myrs­kyt tai muut yllä­tyk­set het­kau­ta.

Tam­mi­kuus­sa jul­kais­tut artik­ke­lit pureu­tu­vat tähän tee­maan tar­kem­min:
Kun pak­ka­nen kiris­tyy ja pörs­si­säh­kö kal­lis­tuu, ei kan­na­ta las­kea vain yhden kor­tin varaan – hybri­di tuo jous­toa

Öljy­läm­mi­tyk­ses­tä ei tar­vit­se luo­pua – vaik­ka fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on syy­tä pääs­tä eroon

Data­kes­kuk­set – säh­kö­syöp­pö vai ener­gia­mah­dol­li­suus?

Tam­mi­kuun pää­ar­tik­ke­li nos­taa vas­taa­vas­ti esiin myös aiheen, joka liit­tyy yllät­tä­vän suo­raan taval­li­sen oma­ko­ti­ta­loa­su­jan arkeen: data­kes­kuk­set.

Usein data­kes­kuk­set näh­dään pelk­ki­nä säh­kö­syöp­pöi­nä. Todel­li­suus on moni­syi­sem­pi. Data­kes­kuk­set tuot­ta­vat val­ta­via mää­riä huk­ka­läm­pöä – ja par­haim­mil­laan se läm­pö voi­daan hyö­dyn­tää kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa. Mänt­sä­läs­sä data­kes­kus läm­mit­tää jo noin 2 500 kotia, ja Espoos­sa raken­teil­la ole­va kes­kus voi tule­vai­suu­des­sa kat­taa jopa 250 000 asuk­kaan läm­mön­tar­peen.

Lisäk­si data­kes­kuk­set ovat mer­kit­tä­viä työl­lis­tä­jiä ja sisäl­tä­vät lähes poik­keuk­set­ta moot­to­ri­voi­ma­loi­ta, jot­ka toi­mi­vat vii­mei­se­nä vara­jär­jes­tel­mä­nä säh­kö­kat­ko­jen aika­na. Näi­tä moot­to­ri­voi­ma­loi­ta voi­tai­siin teo­rias­sa hyö­dyn­tää myös huip­pu­kuor­mien aika­na – kuten tam­mi­kuun ennä­tys­päi­vi­nä.

Nykyi­nen lain­sää­dän­tö ei tätä juu­ri­kaan mah­dol­lis­ta, mut­ta ehkä met­sä kan­nat­tai­si näh­dä puil­ta. Samas­ta tee­mas­ta LUT-yli­opis­ton pro­fes­so­ri Esa Vak­ki­lai­nen puhui jo vuo­si sit­ten:
Pro­fes­so­ri Esa Vak­ki­lai­nen tie­tää, miten Suo­mi pysyy säh­kös­sä

Lopuk­si: vaih­toeh­dot ovat vah­vuus

Tämän pää­kir­joi­tuk­sen ydin on lopul­ta hyvin yksin­ker­tai­nen. Kyse ei ole vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta, eikä yhden ener­gia­muo­don puo­lus­ta­mi­ses­ta tois­ta vas­taan. Kyse on vaih­toeh­dois­ta, jous­tos­ta ja rea­lis­mis­ta.

Kaik­kia munia ei kan­na­ta lait­taa samaan koriin – eikä kaik­kea yhteis­kun­taa raken­taa yhden töp­se­lin varaan.

Läm­möl­lä-leh­ti jat­kaa näi­den tee­mo­jen käsit­te­lyä koko vuo­den 2026 ajan. Välil­lä kriit­ti­ses­ti, välil­lä ute­li­aas­ti ja välil­lä pil­ke sil­mä­kul­mas­sa – mut­ta aina fak­toi­hin noja­ten.

Muka­vaa tam­mi­kuun jat­koa ja läm­pi­miä het­kiä kes­kel­le tal­vea.

Läm­möl­lä,
Toni Deger­lund
pää­toi­mit­ta­ja