Arto Timperi valitsi maalämmön kotiinsa jo silloin, kun ratkaisu oli vielä harvinainen. Kun vanha pumppu oli palvellut yli neljännesvuosisadan, seuraajaa ei valittu kiireessä.
Pientaloasujat ovat löytäneet Lämmöllä-verkkolehden. Tule mukaan ja varmista näkyvyytesi asumisesta ja energiasta aidosti kiinnostuneelle lukijakunnalle!
Suomalainen pientalo on perinteisesti suunniteltu ennen kaikkea kylmää talvea varten, mutta yhä useampi asukas huomaa nykyään saman ilmiön: kun hellejakso jatkuu päivästä toiseen ja yötkin pysyvät lämpiminä, koti ei enää jäähdy itsestään. Viilennys ja jäähdytys eivät ole enää vain mukavuuskysymyksiä, vaan osa asumisen kokonaislaatua, jaksamista ja joissakin tilanteissa myös terveyttä. Ennen koneellisen jäähdytyksen hankintaa kannattaa kuitenkin ymmärtää, mistä kodin kuumeneminen johtuu, mitä passiivisilla keinoilla voi tehdä, miten ilmanvaihtoa kannattaa käyttää ja milloin ilmalämpöpumppu, maalämmön maaviileä tai jokin muu ratkaisu on järkevin valinta.
Kun puhutaan asumisen kustannuksista, energian hinnasta ja omakotitalon kunnossapidosta, moni kokee olevansa lopulta aika yksin. Juuri tähän väliin Omakotiliitto pyrkii astumaan. Liitto on tuttu näky rakennusmessuilla, asuntomessuilla ja muissa tapahtumissa, joissa tavalliset omakotiasujat liikkuvat. Tänä vuonna Lahden Raksa-messuilla yksi liiton näkyvistä kasvoista oli Lahden Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Omakotiliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Lehtiniemi, jonka viesti oli selvä: omakotiasujan arjen ongelmat pitää ottaa vakavasti, eikä kaikkea voi sysätä asukkaan oman selviytymisen varaan.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin tänä vuonna jo kymmenettä kertaa. Espoon Dipoliin kokoontui lähes 300 rakennus‑, kiinteistö- ja talotekniikka-alan asiantuntijaa kuulemaan, mihin suuntaan rakennusten energiatehokkuus, korjausrakentaminen ja tulevaisuuden talotekniikka ovat Suomessa menossa. Päivän pääteemaksi nousi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano, mutta samalla puhuttiin hyvin käytännönläheisesti siitä, mitä muutokset tarkoittavat taloyhtiöille, pientaloille ja tavallisille rakennusten käyttäjille.
Punakynä, 20 tarjousta ja yksi iso oivallus – huhtikuun pääkirjoituksessa sukelletaan maalämmön maailmaan Arto Timperin tarinan kautta. Mitä tapahtuu, kun kokemusta on kertynyt vuosikymmeniä ja päätökset tehdään harkiten? Samalla pohditaan alan asiakaspalvelun tasoa, kokonaisuuden merkitystä sekä sitä, miksi oikea kumppani on joskus tärkeämpi kuin itse laite.
Maaliskuun pääkirjoituksessa tarkastellaan energiamurroksen nykytilaa lämpöpumppualan näkökulmasta, mutta muistutetaan samalla kokonaiskuvan merkityksestä. EU:n F‑kaasuasetus, osaamisen kasvu ja uusi teknologia vievät alaa eteenpäin, mutta rinnalle tarvitaan realismia: kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille, ja vanhoillakin järjestelmillä on paikkansa. Energiajärjestelmä rakentuu yhä useammin useamman ratkaisun varaan – eikä yhdellä kortilla pelaaminen ole viisain strategia, ei kotitalouksissa eikä yhteiskunnassa.
Helmikuun pääkirjoituksessa pureudutaan ilmastonmuutokseen, sen tuomiin ääri-ilmiöihin ja siihen, miten rakennusten, energiajärjestelmien ja sisäilman suunnittelussa pitäisi ottaa rohkeammin etukeno tulevaan. Leudot talvet, paukkupakkaset, trooppiset kesät ja kallis pörssisähkö muistuttavat, että fysiikka ei neuvottele – eikä kaikkea kannata vieläkään laittaa yhden töpselin varaan.
Uusi vuosi on alkanut rytinällä – eikä pelkästään paukkuvien pakkasten vuoksi. Tammikuu on muistuttanut konkreettisesti siitä, miksi energia-asioissa jousto ja vaihtoehdot ovat valttia. Hannes-myrsky, sähkönkulutuksen ennätys ja kovat pakkaset näyttivät, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin – eikä kaikkea yhden töpselin varaan.
