Syksy hiipii nurkkiin – ja lämmityskausi tulee, halusimme tai emme
Syyskuu alkaa olla siinä vaiheessa, että kesän viimeisistä rippeistä kiinni pitäminen vaatii jo melkoista optimismia. Aamut pimenevät, illat viilenevät ja jossain päin Suomea joku on aivan varmasti jo käynyt salaa kääntämässä termostaattia pari pykälää lämpimämmälle.
Talvi tulee. Se on suunnilleen yhtä varma asia kuin se, että ensimmäisten kunnon pakkasten osuessa kohdalle pörssisähkön hintaa tuijotetaan taas kännykästä useammin kuin säätiedotusta.
Mutta ennen kuin mennään sinne, katsotaan mitä kaikkea syyskuu on tuonut tullessaan. Ja sitähän riittää.
Neljä vuosikymmentä talotekniikkaa yhden miehen silmin
Syyskuun pääartikkelissa ääneen pääsee mies, jonka moni talotekniikka-alalla tuntee varmasti erittäin hyvin, mutta tavalliselle Matti ja Maija Meikäläiselle nimi ei välttämättä sano yhtä paljon.
Taltekan pitkäaikainen toimitusjohtaja Ilkka Salo jäi keväällä eläkkeelle pitkän ja ansiokkaan uran jälkeen. Hänellä on takanaan sellainen näköalapaikka suomalaiseen talotekniikkaan, ettei niitä ihan joka oksalla kasva.
Ilkan henkilökuvassa kuljetaan samalla läpi noin neljän vuosikymmenen talotekniikan kehitystä. Siinä ajassa ovat muuttuneet niin tekniikka, energiaratkaisut, rakentaminen kuin koko tapa ajatella rakennuksia ja niiden olosuhteita.
Ja mikä ehkä tärkeintä: Ilkka ei katso pelkästään peruutuspeiliin. Hänellä on sanottavaa myös siitä, mihin olemme menossa ja mitä tulevaisuuden talotekniikalta pitäisi odottaa.
Yksi ajatus jää jutusta erityisesti mieleen: tekniikkaa ei tehdä tekniikan vuoksi. Sen pitää palvella ihmistä ja ympäristöä.
Siinäpä varsin kelpo ohjenuora meille kaikille. Lukusuositus.
Villahousut kannattaa etsiä ennen kuin niitä tarvitaan
Syyskuu tarkoittaa myös sitä, että lämmitys alkaa jälleen hiipiä ajankohtaiseksi. Ensin vähän vaivihkaa. Sitten termostaatti napsahtaa ensimmäisen kerran. Ja lopulta huomataan, että kappas, sehän on taas lämmityskausi.
Jos lämmitysjärjestelmän huollot ovat vielä tekemättä, nyt on hyvä hetki tarttua toimeen. Mieluummin ennen ensimmäisiä kunnon pakkasia kuin niiden aikana.
Aloitimme syyskuussa myös uuden yhteistyön Susteran kanssa. Jatkossa Susteran asiantuntijat tuottavat Lämmöllä-lehteen riippumattomia asiantuntija-artikkeleita pientalojen talotekniikasta, huollosta, energiasta ja muista ajankohtaisista aiheista.
Sarjan ensimmäisessä jutussa käydään läpi, miten omakotitalo laitetaan talvikuntoon ennen pakkasia.
Toisin sanoen tehdään ne hommat nyt, ettei tammikuussa huomata olevamme niin sanotusti villahousut kintuissa.
Öljylämmittäjille löytyy puolestaan oma muistilistansa siitä, kuinka huollettu öljylämmitys saadaan toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti.
Ja sitten se piippu
Syyskuussa käynnistimme myös juttuvaihdon Nuohousalan Keskusliitto ry:n kanssa. Ensimmäisessä artikkelissa muistutetaan asiasta, joka on helppo unohtaa niin kauan kuin takka vetää ja savu löytää oikeaan osoitteeseen.
Nuohous.
Nuohousta käsittelevässä artikkelissa muistutetaan muun muassa siitä, ettei nuohoojaa tarvitse tilata juuri syksyn ruuhkaisimpaan sesonkiin. Homman voi hoitaa ympäri vuoden.
Vakituisessa asumisessa käytössä olevat tulisijat ja hormit nuohotaan vähintään kerran vuodessa. Ja vaikka nuohooja hoitaa oman osuutensa, meidän muiden tehtäväksi jää edelleen se olennainen: kuivaa puuta pesään, ei roskia, eikä takasta tarvitse yrittää tehdä pienimuotoista terästehdasta ylilämmittämällä sitä.
Pilkistääkö tunnelin päässä valoa?
Syyskuuhun on mahtunut myös monta kiinnostavaa tapahtumaa. Yksi niistä oli Raklin mediatilaisuus, jossa käytiin läpi rakentamisen ja kiinteistöalan suhdannetilannetta.
Paikalla puhui Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi, jonka nappasin tilaisuuden yhteydessä myös Lämmöllä-lehden haastatteluun.
Ja pitkästä aikaa rakennusalalta kuului ainakin varovaisen positiivisia äänenpainoja.
Rakentamisessa näkyy merkkejä paremmasta, vaikka asuntorakentamisessa ja pientalopuolella varsinaista juhlahumua saadaankin vielä odottaa. Tämän hetken kasvua vetävät etenkin toimitilarakentaminen, palvelurakennukset ja datakeskukset.
Datakeskukset eivät ehkä lämmitä rakennusliikkeen toimitusjohtajan sydäntä samalla tavalla kuin tuhannet uudet omakotitalot, mutta tässä suhdannetilanteessa kaikki liike ylöspäin on varmasti tervetullutta.
Pientä valoa siis ehkä näkyy tunnelin päässä. Toivotaan vain, ettei se ole vastaan tuleva juna.
Kysykää – me yritämme vastata
Syksyllä avattu Lämmöllä-lehden UKK eli Usein kysytyt kysymykset ‑sivu on myös löytänyt mukavasti lukijoita.
Kysymyksiä on siellä jo melkoinen määrä, mutta valmista siitä ei ole tarkoituskaan tulla vielä pitkään aikaan. Päinvastoin.
Tavoitteena on rakentaa UKK-sivusta vähitellen pientaloasukkaan talotekniikan tietopankki, josta löytyy ymmärrettäviä vastauksia lämmityksestä, jäähdytyksestä, ilmanvaihdosta, energiasta, automaatiosta ja monesta muusta kodin tekniikkaan liittyvästä asiasta.
Ja tässä kohtaa pallo lentää myös teille lukijoille.
Jos mieleesi tulee hyvä kysymys, johon UKK-sivultamme ei vielä löydy vastausta, lomake laulamaan. Lähettäkää kysymys meille, niin lisäämme tarpeellisia aiheita tietopankkiin.
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Talotekniikassa on korkeintaan vastauksia, joiden ymmärtämiseen tarvitaan välillä kolme insinööriä ja yksi käyttöohje.
Lempäälässä nyt ja 40 vuotta sitten
Tämän vuoden Asuntomessut järjestettiin Lempäälässä. Sattumalta Lämmöllä-lehden arkistoista löytyi erinomainen aikakone samaan maisemaan.
On kiinnostavaa huomata, kuinka osa asioista muuttuu valtavasti ja osa yllättävän vähän. Asuntomessuilla on vuosikymmenestä toiseen etsitty tulevaisuuden kotia, parempaa asumista ja uusia ratkaisuja.
Tekniikka vaihtuu, mutta kysymys säilyy: millaisessa kodissa meidän olisi hyvä asua?
Pieni satsaus lukijalta on meille iso asia
Lämmöllä-lehti on tavoittanut tänä vuonna mukavasti uusia lukijoita, mistä olemme tietysti erittäin iloisia.
Lehden perusidea on edelleen yksinkertainen: sisältö on lukijoille ilmaista. Artikkeleiden lisäksi podcastit, videot ja jopa sanaristikko löytyvät ilman maksumuuria.
Mutta vaikka lukeminen on ilmaista, sisällön tekeminen ei valitettavasti vielä ole. Sähkölaskun tavoin myös toimituksen kulut osoittavat harvoin spontaania halua pienentyä.
Pääosa lehden rahoituksesta pyritään rakentamaan ilmoitusmyynnin ja pitkäaikaisten kumppanuuksien varaan. Jos kuitenkin koet, että tällaiselle medialle on Suomessa paikka ja haluat antaa oman pienen panoksesi sen tekemiseen ja kehittämiseen, voit lähteä mukaan Lämmöllä-lehden lukijakumppaniksi.
Pieni satsaus yhdeltä lukijalta. Iso asia meille.
Ja yrityksille: tässäpä sulle semmonen kaveri
Sitten muutama sana yrityksille.
Jos siellä markkinointipalaverissa on joskus raavittu päätä ja pohdittu, että miten ihmeessä me tavoittaisimme juuri pientaloasukkaat, niin Tuntemattoman sotilaan Antero Rokkaa mukaillen:
Mis sie tarviit hyvvee miestä, tässä siulle on sellane!
Lämmöllä-lehti on keskittynyt juuri pientalojen talotekniikkaan: lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, automaatioon, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kaikkeen siihen tekniikkaan, joka pitää kodin lämpimänä talvella ja mielellään siedettävänä myös kesähelteillä.
Alan ammattilaisille suunnattuja julkaisuja löytyy pilvin pimein. Tavallisille Matti ja Maija Meikäläisille suunnattuja talotekniikan medioita huomattavasti vähemmän.
Ja juuri nyt näille asioille riittää kiinnostusta. Energian hinnat heiluvat, tekniikka kehittyy, sää tarjoaa vuosittain uusia yllätyksiä ja tulevastakin talvesta on jo ehditty esittää ensimmäisiä arvioita.
Millainen talvi lopulta tulee, sitä ei syyskuussa tiedä kukaan. Mutta talvi tulee, se on tehtaan takuu.
Sen sijaan viime vuosilta tiedämme jo yhden asian: kun tammikuussa pakkanen paukkuu ja pörssisähkö pomppaa kohti euroa kilowattitunnilta tai sen yli, Lämmöllä-lehden kävijätilastoissa tapahtuu kummia. Yhtäkkiä lämmityksen säätäminen, hybridijärjestelmät, tulisijat ja energiansäästö alkavat kiinnostaa aivan uudella tavalla.
Ihme juttu.
Eikä tässä vielä kaikki
Lokakuulle on jälleen tulossa melkoinen määrä uutta luettavaa. Osa jutuista on jo työn alla, mutta en pilaa yllätyksiä vielä tässä vaiheessa.
Sen verran voin sanoa, että itse olen tulevista aiheista aika innoissani.
Kun Lämmöllä-lehti ilmestyi painettuna, viimeisinä vuosina kaksi kertaa vuodessa, yhteen numeroon pakattiin paljon asiaa. Nyt verkkolehtenä tekemisen rytmi on aivan toinen.
Tällä hetkellä julkaisemme heinäkuun lomakuukautta lukuun ottamatta noin 5–8 omaa artikkelia joka kuukausi. Siihen päälle tulevat podcastit, videot, Pinnalla-sivulle poimitut muiden medioiden kiinnostavat talotekniikka- ja energiajutut sekä kuukausittain vaihtuva sanaristikko. Kilpailuristikkokin jatkaa kaksi kertaa vuodessa.
Kun tätä kaikkea katsoo yhdellä kertaa, niin onhan siinä melkoinen määrä tavaraa.
Ja lisää tulee.
Syksy on siis virallisesti täällä. Huoltakaa lämmitysjärjestelmät, tarkistakaa talon nurkat, nuohotkaa piiput ajallaan ja kaivakaa ne villahousut esiin hyvissä ajoin.
Me puolestamme jatkamme juttujen tekemistä.
Lämmöllä,
Toni Degerlund
päätoimittaja
0 kommenttia